HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Raasepori
Grabbacka	220400000
Hoitoalue:	Uusimaa
Hoitotaho:	ei määritelty
Ajoitus:	keskiaikainen
Tyyppi:	asuinpaikat, kartanot
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6661687 I: 316133
Pinta-ala:	0.05 ha
Peruskartta:	Snappertuna 201407
Luonti: 9.9.2002, Viimeisin muutos: 14.12.2023
takaisin

Yleiskuvaus

Grabbackan kartanolinna sijoittuu laajojen peltoaukeiden reunalla sijaitsevalle kumpareelle, mikä on aikanaan liittynyt laajempaan kallioalueeseen (nykyään tie louhittu läpi kallion leikkauksena). Länsipuolella on kulkenut jokireitti Läppträsketin järveltä etelään Raaseporin linnalle sekä Suomenlahteen. Mäellä on Grabbackan tila sekä siihen liittyvää asutusta. Välittömästi linnaraunion itä- ja eteläpuolella sijaitsevat tilan päärakennus sekä talousrakennukset. Grabbackan rauniot ovat 1400-1500 -luvuilta peräisin olevan yksityisen kivirakennuksen jäännökset. Grabbackan rakentamisen aloitti Måns Andersinpoika Grabbe, joka loi tilan yhdistämällä Dalkarbyn kylän muutamia talonpoikaistaloja. Hänen poikansa Nils Grabbe toimi mm. Raaseporin läänin kihlakunnan tuomarina sekä Länsi-Uudenmaan voutina, ja hän vietti viimeiset elinvuotensa Grabbackassa kuolemaansa vuonna 1549 asti. Kustaa Vaasa vieraili mahdollisesti Grabbackassa 6.12.1955, jolloin hän oli Nils Grabben vävyn Erik Arvidinpojan vieraana. Vuoteen 1685 saakka tila oli Beata Grabben ja Erik Arvidinpoika Stålarmin jälkeläisten omistuksessa, minkä jälkeen se siirtyi Fagervikin ruukin alaiseksi maalaistaloksi noin 200 vuoden ajaksi. Vuonna 1672 kivirakennus paloi, mutta sen pohjakerroksen on oletettu säilyneen kellarina kivijalan päälle rakennetun puutalon yhteydessä 1600-luvun lopulta 1800-luvulle. On kuitenkin mahdollista, että kivijalan päällä ei ole ollut puutaloa tai sellaista ei ole ollut enää raunion päällä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Vuosina 1937-1938 tehdyissä kaivauksissa paljastettiin muuriraunio, jonka koko oli 22 x 14 metriä. Muureissa havaittavat saumat kertovat rakennuksen syntyneet useammassa eri rakennusvaiheessa. Vanhin osa pohjakerroksen keskellä käsittää yhden huoneen, joten ensimmäisessä vaiheessa kyseessä lienee asuintornirakenne. Seuraavassa vaiheessa rakennettiin lisäksi torni pohjoispuolelle, jolloin talo muodosti suorakaiteen. Joka kerroksessa oli tällöin kaksi huonetta, miltä osin pohjakaava muistuttaa keskiajalle tyypillistä kaksihuoneista pohjakaavaa. Taloa laajennettiin myöhemmin etelään ja itään, jolloin pohjakaava muuttui epäsäännölliseksi. Suurimmillaan rakennuksessa on ollut ehkä kolme kerrosta. Grabbackan linnan rauniot on korjattu mm. muuraamalla, tiilirakentein ja betonisyvätäytöllä Muinaistieteellisen toimikunnan/Museoviraston toimesta 1900-luvun aikana vuonna 1938 ja sen jälkeen. Osa rakenteista on tuettu puu- ja metallipalkein ja holvatun kattorakenteen katteena on puurakenteinen ja bitumilevitteinen huopakatto. Osa restauroitua muuria sortui vuonna 2023. Tämän jälkeen kulku rauniolle suljettiin mm. aitaamalla raunio ja poistamalla sille nousevat portaat. Raunio on vaarallinen, eikä sen päällä tai sen välittömässä läheisyydessä tule liikkua.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.4.2024

Osa-alueet

1 Linnan muurit	0.03 ha
2 Muurien välitön ympäristö	0.02 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Päivi Maaranen
Päiväys:	14.12.2023
Hoitotaho:	ei määritelty
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Grabbackan keskiaikainen kartanopaikka perusraivattiin vuonna 2002, minkä jälkeen kohde siirtyi ylläpitävän hoidon piiriin. Kohteessa tehtiin muutamaan otteeseen täydennysraivausta. Hoitoalue käsitti muurin ja sen välittömän lähiympäristön. Museoviraston tekemä hoito päättyi vuoden 2009 jälkeen resurssien puutteen vuoksi. Tämän jälkeen kohdetta ei ole järjestelmällisesti hoidettu. Kartanonpaikan hoidon perusteluna on muinaisjäännöksen säilymisen vahvistaminen rakenteiden näkyvissä pitämisellä ja rakenteiden kunnon seurannalla. Kohde on tutkittu kaivauksin ja se on tieteellisesti merkittävä. Muurirakenteet on kunnostettu restauroimalla 1900-luvun aikana ja osaa rakenteista suojaa katos. Kohde on kohtalaisen suosittu käyntikohde. Kohde on sekä Museoviraston laatimassa valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luettelossa (VARK) että valtion kiinteistövastuiden siirron piirissä (KiVa-hanke). Hoidon yleistavoitteena on muinaisjäännöksen rakenteiden paljastaminen kasvillisuudesta. Hoidon erityistavoitteena on kohteen rakenteiden kunnon seuranta sekä kohteen turvalliseksi tekeminen mm. kulkuesteiden ylläpidon avulla. Kalkkilaasti on hajoamassa hiekaksi ja kalkkimuruiksi ja valuu sadevesien mukana raunion sisästä. Monessa paikassa muuria on havaittavissa murtumia ja rakoutumista.

Hoito-ohje

Kohteen hoidossa korostuvat maisemanhoito ja rakenteiden kunnostaminen. Kohteen varustamiseen informaatiotaululla on kohtalainen tarve. Maisemanhoidossa korostuvat maastonsiivous, niitto ja vesakonpoisto. Maastonsiivouksen avulla poistetaan oksat, risut ym. suurempi maatuva jäte raunioilta haravoimalla. Vesakonraivauksen avulla pidetään alue avoimena ja estetään raunion ympäristön umpeenkasvua ja pohjoispuolisen nurmella olevan niityn reuna-alueiden umpeutumista. Niitto tehdään 1-2 kertaa kesässä, toinen niitto ns. myöhästettynä niittona. Niittojäte poistetaan alueen ravinteisuuden köyhdyttämiseksi, mutta niittojätteen annetaan siementää ennen poistoa myöhästetyn niiton yhteydessä. Kasvillisuuden käsittelyn yhteydessä on huomioitava kulttuurikasvien ja arkeofyyttien, kuten mm. tummantulikukan säilyttäminen. Muinaisjäännöksen rakenteiden kuntoa seurataan jatkuvasti. Muureja ei korjata kuin pakottavassa tapauksessa, mutta tarvittaessa niitä tuetaan puurakentein. Kellarin kuntoa tarkkaillaan. Kiviraunion kunnon muutoksista tiedotetaan Museoviraston KiVa-työryhmälle. Puurakenteiden kuntoa tarkkaillaan. Tarvittaessa tehdään välttämättömiä turvallisuuden kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Kohteessa on yksi kiinteä puinen turvaeste, jonka avulla estetään suora kulku koillisen kellarin suuaukolle. Este tarkistetaan rauniolla käytäessä. Lisäksi este ja siinä oleva varoituskyltti uusitaan tarvittaessa. Muurin laella on kulkua sortuvalle muurin osalle estävä kulkueste. Tätä estettä voi siirtää tarpeen mukaan. Muuri on pääosin aidattu ja alueella ovat raunion vaarallisuudesta kertovat varoitustaulut.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Suomenlahden rannikkoseutu
Maisema-alue:	Snappertunanjoki - Fagervik
Perinnebiotooppi:	niitty

Selvitykset

Kaivauksiin ja restaurointiin liittyviä raportteja (ks. enemmän esim. hoitoa ja kunnostusta koskeva arkistotutkimus 2023), kuten esimerkiksi: Nordman, C. A. (1937). Berättelse över historiska grävningsarbeten på Grabbacka i Karis 16.8.-1.9.1937. Kai-auskertomus 30.9.1937. Museoviraston arkisto, Kulttuuriympäristön tutkimusraportit. Nordman C. A. (1938). Berättelse över arbetena på Grabbacka i Karis 7.6.-30.6.1938. Kaivauskertomus 23.9.1938. Museoviraston arkisto, Kulttuuriympäristön tutkimusraportit. Kartano, E. (1939). Raasepori Grabbacka. Restaurointikertomus 31.3.1939. Museoviraston arkisto, Kulttuuriympäristön tutkimusraportit. Kivistö, O. E. (1947). Kertomus Grabbackan raunioilla 29/9–10/10 1947 välisenä aikana suoritetuista korjaustöistä. Kertomus 22.11.1947. Museoviraston arkisto, Kulttuuriympäristön tutkimusraportit. Kasvillisuusselvitys, Arto Kurtto ja Leena Helynranta 22.6.1988. Maisema-alueiden inventointilomake. Ympäristöministeriö ja läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Kasvillisuusselvitys, Aimo Nummi 30.11.2003. Maaranen, P. (2023). Raasepori Grabbacka (220500005), suppea arkistotutkimus korjaus- ja kuntohistoriasta. Museoviraston sähköinen arkisto, MV/25655/2023. Maaranen, P. (2023). RAASEPORI Grabbacka (220500005). Koetutkimusraportti 2023 ja suppea arkistotutkimus kaivauksista 1937–1938. Museoviraston sähköinen arkisto, MV/25839/2023. Maaranen, P. (2023). Raasepori Grabbbacka (220500005), valokuvadokumentointi ja sijaintipaikka-analyysi 2023. Museoviraston sähköinen arkisto.

Kartat

Jonkin verran historiallisia karttoja mm. Kansallisarkistossa: Broterus, S. (1702). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto > MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat > B UU-DENMAAN LÄÄNI > Karjaan maalaiskunta > B16:22/1-2 Osmundsböle; Osmundsböle, Sannäs, Lillsannäs, Kroggård, Finnbacka, Wisanbacka, Westanby, Kihla och Gösbacka: Karta öfver åker och äng med beskrifning (1702-1702): Tiedosto 9. Kansallisarkisto, digitoitu kartta. Broterus, S. (1703). Maanmittaushallituksen kartat > MH Alue- ja rajakartat > Geometrisk Charta och deliniat-ion uppå föreskrifne Byars situation och utrymme i Karis Sochn med sine vissa Råår och röör hvilken och utvis-sar huru den ena Byn med dhen andra... Kansallisarkisto, digitoitu kartta. Kartta 1771. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto > MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat > B UUDENMAAN LÄÄNI > Karjaan maalaiskunta > B15:37/1-2 Grabbacka; Grabbacka, Finnbacka, Gösbacka och Westanby: Kar-ta öfver åker och äng (1771-1771): Tiedosto 1. Kansallisarkisto, digitoitu kartta. Kartta 1897. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto > MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat > B UUDENMAAN LÄÄNI > Karjaan maalaiskunta > B15:32/3-36 Finnbacka; Finnbacka, Grabbacka, Kroggård, Westanby och Wi-sanbacka: Tiluskartta ja karttaselitys (1897-1897): Tiedosto 4. Kansallisarkisto, digitoitu kartta. Kartta 1914. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto > MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat > B UUDENMAAN LÄÄNI > Karjaan maalaiskunta > B15:42/1-12 Grabbacka; N:o 1 enstaka, RN:o 1:2-7, ägostyckning och egoby-te (1914-1914): Tiedosto 1. Kansallisarkisto, digitoitu kartta.

Kirjallisuus

Jonkin verran kirjallisuutta ja sanomalehtitietoa (ks. enemmän koetutkimuksen 2023 raportin lähde- ja kirjallisuusluettelo), esim.: Gardberg, C. J. (1968). Vasatiden och karolinska tiden. Karis socken från forntiden till våra dagar V. Ekenäs Tryckeri Aktiebolag. Kurtto. A. 1978. Kulturföljeslagare inom flora i Karis stad. Västnyländska Årsbok 1978: 67-83. Gardberg, C. J. & Welin, P. O. (1994). Suomen keskiaikaiset linnat. Otava. Huvudstabladet 17.7.1938. Monumentalt fornminne stiger fram ur mullen. Kansalliskirjasto, digitoitu sanomalehti. Ilkka 3.8.1938. Vanhan linnan rauniot kunnostettu. Kansalliskirjasto, digitoitu sanomalehti. Nolvi, E. (2019). Museoviraston hoitamat ja restauroimat muinaisjäännökset. Työryhmän ehdotus ns. KiVa-kohteiden hoidon ja hallinnoinnin järjestämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:16 Nordman, C. A. (1937b). Gamla stenhus i Nyland. Julkaisussa Nylänningen: Hälsning till hembygden från Ny-lands studenter 1.12.1937. Kansalliskirjasto, digitoitu aikakauslehti. Wefvar, J. E. (1879). Fornlämningar i Raseborgs vestra härad. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikauskirja IV, sivut 1—83. Wessman, V. E. V. (1928). Finlands svenska folkdiktning II. Sägner. Svenska litteratursällskapet i Finland CCI.

Luonnonympäristö

Topografia

Grabbackan sijaintipaikka on mariinisten peltoaukeiden reunalla kohoava maapeitteinen polygeneettinen kohouma. Topografia on osin loiva, mutta kallioon liittyy myös jyrkkiä rinteitä ja korkeimmalla kohdalla kalliopaljastumia. Kallioperä on graniittia ja maaperä silttiä ja moreenia. Ympäröivät pellot ovat pääosin savea eli mariinisia kerrostumia. Raunion länsipuoleisen jyrkähkön rinteen rinnekaltevuuden ja raunion rakentamispaikkaa koskevien tietojen perusteella vaikuttaisi siltä, että kartanolinnan kellariosa on rakennettu alun perin jyrkän kalliorinteen reunalla olevalle kapeahkolle kallioterassille. Sijoittuminen rinteen yläosaan kallioterassille on lisännyt visuaalisesti linnan ”mahtavuutta”, kun sitä on tarkasteltu esimerkiksi peltoja halkovan joen (Kungsån) suunnalta lounaasta päin. Luonnon topografiaa hyödyntämällä pienikokoisempikin linnarakennelma on saanut lisää näyttävyyttä ja vaikuttavuutta maisemassa. Kartanolinnan toinen kerros on sitten rakennettu kallion laelle sekä kallioterassilla olleen kellarikerroksen päälle. Mahdollinen kolmas kerros on rakennettu toisen kerroksen päälle, muta sen laajuudesta ei ole varmaa tietoa.

Kasvisto

Alueella ei ole valtapuustoa eikä varsinaista pensaskerrosta. Rauniota reunustaa orapihlaja-aita itäpuolella ja raunion koillis- ja pohjoispuoleiselle nurmipintaiselle niitylle on istutettu kaksi koristepuuta. Raunion pohjois- ja luoteispuolella nurmea reunustaa leveä syreenivyöhyke. Kenttäkerroksen kasvillisuus on rehevää ja vallannut raunion ja sen ympäristön. Muurien ulko- ja sisäpuolella kasvaa runsaasti korkeakasvuisia ruohovartisia lajeja. Muureilla kasvaa matalakasvuisia ruoholajeja, jäkälää ja sammalta. Pääosa kasvillisuudesta on erilaisia keto- ja niittylajeja. Rauniossa kasvaa jonkin verran puuvartista kasvillisuutta, lähinnä koivua ja vaahteraa, jota on pyritty raivaamaan pois. Kurton (1978) mukaan rauniolla on havaittu tummatulikukka (Verbascum nigrum) runsaana ja keltamo (Chelidonium majus). Lisäksi on havaittu Mentha x gentilis, josta Kurtto käyttää ruotsinkielistä nimeä ädelmynta. Suomen lajitietokeskuksen (2023) mukaan Mentha x gentilis vastaa nimeä jalominttu (Mentha ×gracilis). Jalominttu on Suomista & Hämet-Ahtia (1993) mukaillen 1700-luvulta ja sitä myöhempi. Kurton mukaan Grabbackasta on myös palsternakkaa (Pasticata sativa), jonka Suominen & Hämet-Ahti mainitsevat uustulokkaana. Edelleen Grabbackan tilalta on havaittu erittäin myrkyllistä myrkkykatkoa (Conium maculatum). Kurton ja Helynrannan (1988) inventoinnissa paikalla on havaittu edellisten lajien lisäksi saksankirveliä (Myrrhis adorata), kumina (Carum carvi) ja lehtoakileija (Aquilegia vulgaris). Nämä vuoden 1988 havaintojen kanssa yhdessä katsotaan paikan historiaan kuuluviksi kasveiksi. Lisäksi Kurtto ja Helynranta mainitsevat muina kulttuurikasvilajeina pölkkyruohon (Arabis glabra), litteänurmikkaan (Poa compressa), mäkiarhon (Arenaria serpyfolia) ja peurankellon (Campanula glomerata). Kasvillisuuskartoituksen (Nummi 2003) mukaan raunion sisällä kasvaa runsaasti saksankirveliä (Myrrhis adorata), joka on suhteellisen harvinainen maustekasvi. Se ajoittuu tulokkaana 1600-1700-luvulle. Alueella havaittiin kartoituksessa myös mm. tummatulikukka ja keltamo, joita pidetään vanhan asutuksen seuralaislajeina.

Eläimisto

Ei tietoa suojeltavista tai harvinaisista eläinlajeista.

Kulumisherkkyys

Ei maanpinnan eroosioherkkyyttä rehevän kasvillisuuden vuoksi. Raunioilla ei ole suositeltavaa liikkua turvallisuussyistä.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei infotaulua
Kyltti:	kyllä
Viitoitettu:	kyllä

Maankäyttö

Ei maankäyttöpainetta, sillä kohde sijaitsee tilan pihapiirissä osana puutarhaa.

Varustus

Sähkö ja vesi ovat tarvittaessa saatavissa läheisen tilan ulkorakennuksista. Kohteessa on puuluiska sisällä. Holvikellaria on suojattu yhdessä kohtaa katoksella. Karjaa-Fagervik -tien varressa on huonokuntoinen hannunvaakuna-kyltti ja parkkipaikka on maatilan talousrakennusten päässä. Muurin päällä on kulkueste vaarallisimman sortuman kohdalla sekä varoituskyltit putomaisvaarasta. Muurin reunalla saapumissuunnassa ovat varoituskyltit sortumavaarasta ja putoamisvaarasta. Lisäksi muinaisjäännöskyltissä on varoitus sortumasta ja kielto liikkua raunioilla. Rauniota ympäröivässä aidassa on viisi kieltokylttiä. Kolme varoittaa raunion vaarallisuudesta ja ohjaa sillä liikkumista. Kaksi varoittaa yksityisalueesta. Muuria ympäröi aita muurin matalalla puolella länsi-, pohjois- ja itäpuolella.

Käyttömahdollisuudet

Kohde soveltuu matkailuun, opetukseen ja virkistyskäyttöön siten, että muurille ei kiivetä vaan sitä katsotaan aidan takaa. Se on helposti saavutettavissa valtatieltä Hanko-Helsinki. Se soveltuu pyöräily- ja automatkailuun ja on myös bussilla saavutettavissa oleva. Bussilla vierailtaessa on syytä sopia vierailusta etukäteen maanomistajan kanssa. Kohde on erittäin vaarallinen, sillä muurinen kunto on paikoin erittäin heikko. Lisäksi raunion päällä on paikoin usean metrin pudotuksen vaara. Yleisöltä on estetty pääsy rauniolle. Tilan piha-alueella ei toivota liikkumista ja sitä suojaa kotirauha.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Grabbacka 220500005, asuinpaikat

kopioi linkki tälle sivulle: