 |
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Hailuoto | |
| Marjaniemen luotsi- ja majakkayhdyskunta | 202270 |
| Kiinteistötunnus: | 72-871-1-0; 72-401-3-56; |
| Muu tunnus: | RN:o 1:0 Luotsiasema RN:o 3:56 Tutkimusasema |
| Kylä tai kaupunginosa: | Kirkonkylä |
| Osoite: | Hailuoto |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Merenkulku |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Hailuodon Marjaniemi on luotsi- ja majakkatoiminnan kannalta Suomen edustavimpia kulttuuriympäristöjä.
Marjaniemen kärjessä, vanhan kalastusyhdyskunnan vieressä on 1800-luvulta peräisin oleva luotsi- ja majakkayhdyskunta. Majakkatorni on Suomen parhaiten säilynyt esimerkki 1800-luvun tiilimajakka-arkkitehtuurista. Puiset asuin- ja talousrakennukset ovat rakennettu mallipiirustusten mukaisesti. Marjaniemen majakka on yksi neljästätoista 1800-luvulla rakennetusta tiilimajakasta. Marjaniemen ja Ulkokallan majakoita lukuun ottamatta tiilimajakoiden julkisivut ovat peittyneet betonikuorien alle. Marjaniemen majakan linssistö ja lanterniini ovat säilyneet. Tutkamasto majakan vieressä on osa merenkulun teknistä välineistöä. Majakanvartijoiden asuinrakennukset ja niihin liittyvät talousrakennukset on toteutettu mallipiirustusten mukaisesti. Niiden ulkoasu on säilynyt kutakuinkin muuttumattomana, mutta sisätiloihin on tehty huomattavia muutoksia. Pihapiirissä on myös uudempia rakennuksia. Marjaniemen luotsivartiotupa on kaksikerroksinen matalalla tähystystornilla varustettu vartiotupa. Samanlaisia rakennuksia on säilynyt myös Närpiön Gåshällanissa ja Raahen Iso-Kraaselissa. Uusi luotsiasema sijaitsee majakan vieressä. Merenkulun rakennusten ja kalastajayhteisön väliin on 1960-luvulla rakennettu uudempi kaksikerroksinen rapattu luotsitalo, joka on 2007 muutettu majoitustilaksi. Viereiseen vuonna 2007 valmistuneeseen Luototaloon on avattu ravintolan lisäksi Metsähallituksen näyttelytila. |
| Luonti: 9.10.2008 Viimeisin muutos: 6.9.2018 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Perämeren tutkimusasema |
| Käyttöaika: 1980-2007 |
| Historia |
| Vuoden 1854 alussa havaittiin, että Marjaniemen vanhan puisen tunnusmajakan tilalle on saatava uusi. Krimin sota kuitenkin viivytti suunnitelmien toteutumista ja vasta 1872 valmistui Marjaniemeen tiilinen graniittiperustalla lepäävä majakka siihen kuuluvine vartiorakennuksineen. Vuoden 1766 kartassa Marjaniemi on kruununtila ilman asutusta. Tilaan vielä kuuluneet maat olivat viljelylle kelpaamatonta hiekkanummea. Henrik Wacklinin kartassa 1785 on Marjaniemssä tunnusmajakka ja siitä pohjoiseen Keskiniemen vastaava rakennelma.
Luotsien vartiotupa mainitaan jo vuodelta 1815 (Suomela) ja nykyisen vanhimman rakennuksen arvellaan olevan vuodelta 1850. Suomela mainitsee myös, että uusi satama kivisine aallonmurtajineen oli rakenteilla valtion toimesta 1843. Krimin sodan jälkeen Marjaniemeen valmistui myös luotsivanhimman ja vanhempien luotsien asuntola vuonna 1857. Marjaniemen majakka (Yleisten rakennusten ylihallitus) on yksi neljästätoista 1800-luvulla rakennetusta tiilimajakasta. Marjaniemen ja Ulkokallan majakoita lukuun ottamatta tiilimajakoiden julkisivut ovat peittyneet betonikuorien alle. Majakan linssistö ja lanterniini ovat säilyneet. Majakanvartijoiden rakennukset on toteutettu mallipiirustusten mukaisesti. Niiden ulkoasu on säilynyt kutakuinkin muuttumattomana, mutta sisätiloihin on tehty huomattavia muutoksia. Pihapiirissä on myös uudempia rakennuksia. Marjaniemen luotsivartiotupa on kaksikerroksinen matalalla tähystystornilla varustettu vartiotupa. Samanlaisia rakennuksia on säilynyt myös Närpiön Gåshällanissa ja Raahen Iso Kraaselissa. Uusi luotsiasema sijaitsee majakan vieressä. Marjaniemi on luotsi- ja majakkatoiminnan kannalta Suomen edustavimpia kulttuuriympäristöjä. Tutkamasto majakan vieressä on osa merenkulun teknistä välineistöä. Entiset luotsien ja majakanvartijoiden rakennukset olivat Oulun yliopiston hallinnassa, Perämeren tutkimusaseman käytössä vuoteen 2007 saakka. Alue on vuodesta 2007 Hailuodon kunnan omistuksessa, vain Luotsitalo on yksityisessä omistuksessa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.3.2018 |
| Lähteet |
| J.L. Suomela, Hailuoto - entisiä vaiheita. 1967.
Maarit Mannila, Axel Hampus Dalström ja Suomessa 1860-1870 -luvuilla rakennetut majakat. Suomen Museo 1985. Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo Merenkulkulaitos, 1999. Eino Merilä. Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma. Tornio 2003. Kirsi Jylkkä-Karppinen, Anne Koskamo, Krista Kuusela, Teija Ylimartimo, Hailuodon Marjaniemen luotsi- ja majakka-asema. Rakennushistoriallinen selvitys. Kulttuuritutkijain osuuskunta AURA, 3.11.2008 (Moniste) Seppo Laurell, Valo merellä-Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009. Harri Nyman, Marja-Leena Ikkala (toim.), Meriväylien rakennusperintö. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto, Helsinki 2009. |
| Luonti: 11.9.2009 Viimeisin muutos: 9.5.2012 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.6.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö hylkää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksestä tehdyn valituksen.
Ympäristöministeriö vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alistaman suojelupäätöksen Marjaniemen majakan osalta ja aluerajauksen osalta siten tarkistettuna, että suojeltava alue vastaa Nokan alueen asemakaavaehdotuksessa 5.3.2010 (täydennetty 18.3.2010) osoitettua SR-aluetta sekä muuttaa suojeltavaa aluetta koskevan toisen suojelumääräyksen kuulumaan seuraavasti: "Aluetta ja rakennuksia koskevista toimenpiteistä tulee pyytää Museoviraston lausunto." Aluerajaus on osoitettu punaisella päätöksen liitteenä olevalla kartalla. (Kts. kohteen liitteet). Ruokala-laboratorio, majoitusrakennus, sauna-kokoustila, asuinrakennus, sauna, varasto ja halkovaja alueineen on jo aikaisemmin 10.11.1994 suojeltu ympäristöministeriön lainvoiman saaneella päätöksellä (N:o 4/562/94). Ympäristöministeriö vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamat suojelumääräykset mainittujen seitsemän rakennuksen osalta. SUOJELUMÄÄRÄYKSET Majakka 1. Majakkarakennusta tulee käyttää ja hoitaa niin, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. Majakkarakennuksen ulkoasussa saa tehdä vain entistäviä tai rakennuksen säilymisen kannalta välttämättömiä muutoksia. 3. Sisätilat on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä alkuperäisessä asussaan. 4. Majakkarakennuksen teknistä varustusta, kuten linssistöä, ei saa poistaa ilman Museoviraston lupaa. Muut rakennukset (ruokala-laboratorio, majoitusrakennus, sauna-kokoustila, asuinrakennus, sauna, varasto ja halkovaja) 1. Rakennuksia tulee käyttää ja hoitaa niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. Rakennusten ulkoasussa saa tehdä vain entistäviä tai rakennusten säilymisen kannalta välttämättömiä muutoksia. Suojeltava alue Alue käsittää majakan ja majakanvartijoiden ja luotsien asuinalueen lähiympäristöineen. Aluetta tulee käyttää, hoitaa ja kehittää niin, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy eikä sen luonne osana Marjaniemen kalastus- ja merenkulkuyhdyskuntaa vaarannu. Aluetta ja rakennuksia koskeville toimenpiteille on saatava Museoviraston hyväksyntä. Rakennussuojelulain 6 §:n 3 momentin nojalla ympäristökeskus antaa Museovirastolle oikeuden: 1. Antaa erillisiä ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 2. Aluetta ja rakennuksia koskevista toimenpiteistä tulee pyytää Museoviraston lausunto. |
|
| Luonti: 4.7.2008 Viimeisin muutos: 6.10.2010 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asuinrakennus, ns. Isopirtti |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Yksi vanhimmista Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskunnan rakennuksista on todennäköisesti kolmas luotsien talo. Se rakennettiin ennen nykyistä majakkaa 1857 ja vielä 1870 sitä kutsuttiin "uudeksi luotsituvaksi". Sen vieressä on ollut ja on edelleenkin ennen vuodesta 1850 luotsitupana palvellut rakennus ja sauna.
Ruokala- ja laboratoriorakennus on vuonna 1857 valmistunut luotsivanhimman ja vanhimpien luotsien asuntola. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.3.2018 |
| Historia |
| Ruokala ja laboratorio on vuonna 1857 valmistunut luotsivanhimman ja vanhimpien luotsien asuntola. |
| Luonti: 10.9.2008 |
| Lähteet |
| Projekt till en lotsstuga att af träd uppföras å Marjaniemi lotsplats. Uleåborg den 26 Augusti 1856. L. Lindqvist. RakH 56 M 8/10. KA. |
| Luonti: 23.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.6.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 4.2.2014 | |
| Entinen majakkamestarin asuinrakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| nykykäyttö:Majoitus |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Asuinrakennus on majakan yhteyteen 1872 valmistunut yksikerroksinen, kolmella sisäänkäynnillä varustettu satulakattoinen asuintalo, jossa asuivat majakkamestarit ja vartijat. |
| Luonti: 10.9.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.6.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 4.2.2014 | |
| Halkovaja, nykyinen varasto |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| nykykäyttö:Varasto |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Majakan henkilökunnalle rakennettiin uusi halkovaja 1903. |
| Luonti: 23.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.6.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 4.2.2014 | |
| Luotsiasema |
|
||||||||||||||||||||
| Luotsitupa |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskunnan vanhimpaan rakennuskantaan kuuluvan rakennuksen rakennushistoria on osittain vielä avoin: 1870 tätä rakennusta nimitettiin vanhaksi luotsituvaksi ja on epävarmaa oliko sen paikalla sauna. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.10.2009 |
| Historia |
| Laboratorio- ja majoitustiloina käytetty vartiotupa ja luotsien asuntola on vanhimmalta osaltaan vuodelta 1850. Siinä on mahdollisesti osia aiemmasta saunasta. Toinen kerros on lisätty 1906. |
| Luonti: 10.9.2008 Viimeisin muutos: 23.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.6.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 4.2.2014 | |
| Majakka |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Majakkatorni on matalasta graniittikivijalasta (0,6 m) ylöspäin yhtä tiilistä muurattua rakennetta ylhäällä sijaitsevaan vahtihuoneeseen asti. Rakenteen ydin on holvattu kierreporras, joka tukeutuu keskellä kulkevaan sydänmuuriin ja toisella puolella paksuihin ulkoseiniin.
Useita kierroksia korkea (kerroksista ei voida puhua kun tasanteita ei ollut) portaikko päättyy ylhäällä vahtihuoneeseen. Myös muuratut ulkoseinät päättyvät tässä, mutta vahtihuoneen päältä jatkuu muurattu rintamuuri tai jalusta, jonka halkaisija on määräytynyt siihen kiinnitettävän lyhdyn mukaan. Tornin korkeus määräytyi majakalta edellytetyn näkyvyyden mukaan. Julkisivussa selkeästi ulkoneva vaakalista erottaa tasapaksun kantavan osan kannatettavasta yläosasta. Siitä ylöspäin torni suippenee siten, että ulkohalkaisija on kattolistan alapuolella suunnilleen sama kuin lyhdyn. Voimakkaasti ulkonevan kattolistan avulla muodostuu lyhtyä kiertävä altaani, jonne avautuu ovi vahtihuoneesta nousevilta portailta. Torni päättyy 8-, 10- tai 12-kulmaiseen kuparilla katettuun lasiseinäiseen lyhtyyn. Lyhdyn yllä on kupolikatto. - Edellinen on lainaus Maarit Mannilan artikkelista, joka perustuu suunnitelmapiirustusten lukuun (Suomen Museo 1995). |
| Luonti: 7.10.2009 Viimeisin muutos: 23.10.2009 |
| Lähteet |
| Maarit Mannila, Axel Hampus Dalström ja Suomessa 1860- ja 1870-luvuilla rakennetut majakat. Suomen Museo 1995.
Kirsi Jylkkä-Karppinen, Anne Koskamo, Krista Kuusela, Teija Ylimartimo, Hailuodon Marjaniemen luotsi- ja majakka-asema. Rakennushistoriallinen selvitys. Kulttuuritutkijain osuuskunta AURA, 3.11.2008 (Moniste) Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo Merenkulkulaitos, 1999. Seppo Laurell, Valo merellä-Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009. |
| Luonti: 7.10.2009 Viimeisin muutos: 8.10.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.6.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: SUOJELUMÄÄRÄYKSET
Majakka 1. Majakkarakennusta tulee käyttää ja hoitaa niin, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. Majakkarakennuksen ulkoasussa saa tehdä vain entistäviä tai rakennuksen säilymisen kannalta välttämättömiä muutoksia. 3. Sisätilat on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä alkuperäisessä asussaan. 4. Majakkarakennuksen teknistä varustusta, kuten linssistöä, ei saa poistaa ilman Museoviraston lupaa. |
|
| Luonti: 8.7.2008 Viimeisin muutos: 26.10.2010 | |
| Makasiini |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| nykykäyttö:Varasto |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.6.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 4.2.2014 | |
| Sauna |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| nykykäyttö:Majoitus |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.6.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 4.2.2014 | |
| Sauna-kokoustila |
|
||||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.6.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 4.2.2014 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Hailuoto, Marjaniemi ja Äijänkangas. Tarkastus 1976; Tarkastus; 1976