Helsingin Töölönlahden alueelle Mannerheimintien varrelle 1970-luvulla valmistunut Finlandia-talo on kansallinen juhlatalo ja kansallinen symbolirakennus kuten sen lähellä sijaitsevat Eduskuntatalo, Kansallismuseo ja Helsingin rautatieasemakin. Finlandia-talo on myös vakiintunut kansainvälisten kongressien pitopaikka. Erityisesti talossa vuonna 1975 pidetty ETYK huippukokous oli merkityksellinen toisen maailmasodan jälkeen muotoutuneen Euroopan poliittisen kahtiajaon historiassa.
Arkkitehti Alvar Aalto on alkuaan suunnitellut Finlandia-talon osaksi Töölönlahden länsipuolelle muodostuvaa kulttuurirakennusten rivistöä, mutta Aallon Helsingin keskustasuunnitelmasta vain Finlandia-talo on toteutunut.
Valkoisella Carraran marmorilla ja osittain mustalla graniitilla verhottu rakennus sijaitsee kaupunkirakenteesta irrallaan puistossa, jonne konserttitalosta ja kongressisiivestä koostuvaa rakennusta lähestytään juhlavasti. Konserttisali erottuu muita tiloja korkeampana. Päähuonetilat, 1750-paikkainen konserttisali ja 350-paikkainen kamarimusiikkisali, sijaitsevat salikerroksessa ja hallintotilat parvekekerroksessa. Valkoisten marmoripintojen juhlistamat, Töölönlahdelle avautuvat aulatilat ovat muunneltavissa erilaisiksi tilayhdistelmiksi tilaisuuksien mukaan ja kongressisiiven kaksi salia voi yhdistää yhdeksi tilaksi.
Finlandia-talo saleineen, näyttämöineen ja lämpiöineen on kokoontumis- ja kulttuurirakennus, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Se kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY-kohde). |
takaisin
Kuvaus
Rakennukset ja rakennelmat