 |
| Uusimaa | |
| Lohja | |
| Lammin talo | 201318 |
| Kiinteistötunnus: | 444-467-6-29; |
| Muu tunnus: | Haarjärvi, Lammi 6:20 RN:o |
| Kylä tai kaupunginosa: | Haarjärvi |
| Osoite: | Lammintie 381 09220 SAMMATTI |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Elias Lönnrotin (1802-1884) vanhuudenkoti Lammin talo sijaitsee Sammatin Haarjärven kylässä. Lönnrot osti Lammin talon vuonna 1869, mutta muutti sinne perheineen kesäksi vasta vuonna 1876 myytyään sitä ennen Nikun talon. Pysyvästi, talvikausiksikin Lammin taloon asetuttiin 1878.
Lammin uudistila sijaitsi Nikun maiden rajanaapurina nelisen kilometrin päässä aluksi tiettömän taipaleen päässä hyvin yksinäisellä paikalla metsän keskellä. Tilalla oli asumus, johon tehtiin suuria muutoksia ja ensi töikseen Lönnrot myös kunnostutti tien ajokelpoiseksi hevospelillä. Pihapiirissä on Lönnrotin aikainen kivikellari, jonka oven päällä olevassa laudassa on merkintä "1882 E.L.". |
| Luonti: 24.9.2010 Viimeisin muutos: 12.3.2018 |
| Historia |
| Historia |
| Lammin tila muodostettiin isojaossa 1840 ja sen päärakennuksen ydin on vuodelta 1846. Elias Lönnrotille tämä Nikun talon rajanaapurina ollut tila myytiin 1869. Lönnrot kunnostutti ja laajennutti taloa, palkkasi puutarhurin ja kunnostutti ajotien.
Kesiä vietettiin Lammilla 1876 alkaen, mutta ympärivuotiseksi asunnoksi se tuli 1878. Lönnrotin talouteen kuului siinä vaiheessa enää kaksi tytärtä. Kirkonkirjojen 1874-83 mukaan palvelusväkeä oli vouti, kolme renkiä, viisi piikaa, emännöitsijä sekä perheellinen torppari. MYÖHEMMÄT OMISTAJAT Ida Lönnrot myi Lammin talon isänsä toivomuksen mukaisesti toukokuussa 1884 (Lönnrot oli kuollut 19.3. samana vuonna) ja tilalla oli useita omistajia aina vuoteen 1918 saakka. Päärakennuksesta myytiin uudet kamarit ja piharakennus siirrrettiin Oinoon kylään 1899. Vuonna 1918 tila siirtyi A.S. Virtaselle, jonka suku myi Lammin Sampo-yhdistykselle. LAMMIN TALO MUSEONA Sampo-yhdistys osti Lammin talon 1958. Sammatti-seura järjesti ensimmäiset Sampo-juhlat Paikkarin torpalla 1956, ja juhlien kannatusyhdistyksestä muodostui sitten Sampo-yhdistys. Mari Rouhiainen lahjoitti yhdistykselle taloon kuuluneen ulkorakennuksen 1966 ja Hanni Lietzén 1984 puutarharakennuksen "Paratiisin". Viime mainittu siirrettiin Lammin pihamaalle Museoviraston ohjeiden mukaisesti 1985. Päärakennus korjattiin ja entistettiin perusteellisesti 1960-luvulla. Sisätilojen kosteudesta johtuen uuneihin sijoitettiin sähkövastukset termostaatein lämpöä säätelemään. Puutarhan entisöintisuunnitelmista 1973-76 vastasivat arkkitehti Helena Saatsi ja tutkija Alfred Kolehmainen. |
| Luonti: 24.9.2010 Viimeisin muutos: 11.7.2013 |
| Lähteet |
| Arne Anttila, Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta II. 1930.
Emil Nervander, Från Elias Lönnrots gård i Sammatti. Teoksessa Finska bilder: ett album. Edlund 1887. Hilja Haahti, Sammatin sisarukset. I-a, Karjalohjalla ja Sammatissa. Kansanvalistusseuran kalenteri, 1885. Kaarlo Vanamo, Käynti Lammin talossa Lönnrotin aikana. Helsingin Kaiku 11-12/1914. Lönnrotiana 266, 360, 390 (A. Anttilan jäämistöstä 1954). SKS:n käsikirjoitusarkisto. Ida Lönnrotin piirrossarja Lammilta. Lönnrotiana 423. SKS:n käsikirjoitusarkisto. Raija Majamaa, Elias Lönnrotin perhe Lammilla. Makeprint, Helsinki 1994. Lönnrotin aika. Kalevalaseuran vuosikirja 64. SKS 1984. Suojeluaineisto, RHO/MV. |
| Luonti: 24.9.2010 Viimeisin muutos: 27.9.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 22.9.1966 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Valtioneuvosto --- vahvistaa lääninhallituksen päätöksen (Lammi niminen tila RN:o 6:20 sillä olevine päärakennuksineen sekä piha- ja puutarha-alueineen).
SUOJELUMÄÄRÄYKSET Rakennuksen alkuperäinen ulkoarkkitehtuuri on säilytettävä ja siihen saa tehdä vain sen entistämiseen tähtääviä muutoksia. Rakennuksen nykyinen pohjakaava ja huonejärjestys on säilytettävä tai saatettava alkuperäiseen muotoonsa. Rakennuksen pihaa ja puutarhaa entisöitäessä on pyrittävä noudattamaan alkuperäistä puutarhasuunnitelmaa. Rakennusta saadaan päätöksen mukaan käyttää museo- tai muuhun vastaavaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Jos rakennuksessa aiotaan tehdä suurehkoja korjauksia, muutoksia tai rakennus aiotaan siirtää, on hyvissä ajoin ennen työn aloittamista ilmoitettava lääninhallitukselle ja muinaistieteelliselle toimikunnalle. Mikäli rakennus tai alue luovutetaan, on luovuttajan luovutuskirjaan otetulla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle suojelumääräyksistä. HUOM. Lammin talo on järjestyksessä toinen kulttuurihistorialllisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetulla lailla suojeltu kohde. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.1.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Aitta |
|
||||||||||||
|
||||||||||||||
| Asuinrakennus |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Yksikerroksinen satulakattoinen hirsirakennus on pystylautavuorattu. Katto on pärekatto. Molemmilla pitkillä sivuilla on viisi, salinpuoleisessa päädyssä kaksi kuusiruutuista, valkopielistä ikkunaa. Tuvanpuoleisessa päädyssä on yksi ikkuna. Ullakkokerroksessa on lunetti-ikkunat.
Pohjakaavaltaan talo on paritupa (sali ja tupa), jossa keskellä on useampia kamareita (alunperin paritupa, jossa eteinen läpikuljettava). tuvassa on iso leivinuuni, salissa ja kamereissa kaakeliuuni. Yksi-ikkunaisissa ullakkokamareissa, joita on kaksi, ei ole tulipesää. Sali ja kamari ovat päistärerapattuja. Kaksi eteisrakennusta pitkillä sivuilla on lisätty myöhemmin. Talossa on jäljellä Lönnrotin aikaista kalustoa. Lisäksi Kansallismuseo on luovuttanut pääosan hallussaan olevasta Lönnrotin esineistöstä Lammilla säilytettäväksi. |
| Luonti: 24.9.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 22.9.1966 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Kivikellari |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Pihapiirissä on Lönnrotin aikainen kivikellari, jonka oven päällä olevassa laudassa on merkintä "1882 E.L.". |
| Luonti: 30.9.2010 |
| Historia |
| Katto uusittu 1976. |
| Luonti: 24.9.2010 |
| Lähteet |
| Panu Kaila, Sammatti, Lammin talon talli- ja vajarakennuksen korjaussuunnitelma 9.9.1977. RHO/MV. |
| Luonti: 24.9.2010 |
|
||||||||||||||
| Piha- ja puutarha-alue |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Lammin talo -nimiseen kiinteistöön kuuluu 6250 neliömetrin laajuinen piha- ja puutarha-alue. |
| Luonti: 24.9.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 22.9.1966 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Sivurakennus |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Siirtyessään asumaan kesäisin Lammille 1876, Lönnrot ryhtyi kunnostamaa tilaa oman perheen tarpeita varten. Arne Anttila kirjoittaa: "Samalla pihamaalle rakennettiin tyttärien ja vieraiden asunnoksi pieni puistotalo, jossa oli tupa sekä kolme kamaria, yksi kullekin tyttärelle". Talosta on vuonna 1929 otettu kuva Anttilan teoksessa.
Kansanvalistusseuran kalenterissa1885 kirjoituksessa "Sammatti" mainitaan: "---Lönnrot itse asui perheineen ja palweluswäkineen (isommassa), toinen wähempi, jossa kukaan ei warsinaisesti asunut, vaan jossa, kun wieraaksi talohon tulit, sait haltuusi kolme pientä kamaria". Talo myytiin Karl Adam Wikströmille, joka siirsi sen Oinoon kylälle, todennäköisesti sinne muuttaessaan 1899. Rakennus oli vuosia tyhjillään ja rappeutui ennen kuin sen silloinen omistaja Hanni Litzén lahjoitti sen Sampo-yhdistykselle palautettavaksi Lammille. Panu Kailan arvio 1983: Rakennus on tekniseltä kunnoltaan edelleen hyvä, mutta nopeasti rappeutumassa. Päreiden päälle tehty tiilikatto on jo heikkokuntoinen. Siirto toteutettiin 1985-86 opetusministeriön myöntämän Kalevalan juhlavuoden rahaston varoilla ja sen suorittivat Vantaan käsi ja taideteollisen oppilaitoksen puukonservointilinjan opiskelijat. Työn ohjaajana ja valvojana toimi urakoitsija Erkki Hiipakka. Antikvaarisesta valvonnasta vastasi arkkitehti Panu Kaila Museovirastosta. |
| Luonti: 24.9.2010 Viimeisin muutos: 7.10.2010 |
| Lähteet |
| Suojeluaineisto, RHO/MV.
Arne Anttila, Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta II. 1930. |
| Luonti: 24.9.2010 Viimeisin muutos: 7.10.2010 |
| Talli- ja vajarakennus |
|
||||||||||
| Historia |
| Huonokuntoinen talli- ja vajarakennus tuli Sampo-yhdistyksen omistukseen 1976. Panu Kaila kirjoittaa 1977, että rakennuksen säilyminen on ympäristökokonaisuuden vuoksi tärkeää; näin tulotien varressa pysyy edes jonkunlainen ulkorakennusten ryhmä tilan maataloudesta kertomassa. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla suoraan pihaanajotien päätteenä ja se liittää sivummalla seisovan aitan myös talon yhteyteen.
Ulkorakennukseen kuuluu saman katon alla lautavaja, hirsinen talli ja välipohjallinen karja- ja kalustosuoja. Päädyssä oli erillinen käymälä. |
| Luonti: 24.9.2010 |
| Lähteet |
| Panu Kaila, Sammatti, Lammin talon talli- ja vajarakennuksen korjaussuunnitelma 9.9.1977. RHO/MV. |
| Luonti: 24.9.2010 |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/5/05.01.02/2020 LOHJA, Lammin talon rakennusten kattojen uusiminen