 |
| Kanta-Häme | |
| Hämeenlinna | |
| Vanajan vanha pappila | 200993 |
| Kiinteistötunnus: | 109-422-21-1; |
| Muu tunnus: | 109-422-21-1 Kiinteistötunnus 12.2.2014 RN:o 1:46 Pappila |
| Kylä tai kaupunginosa: | Pappilan kylä |
| Osoite: | Vanhanpappilantie 70 13300 HÄMEENLINNA |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Vanajan kirkkoherran pappila sijaitsee Vanajaveden rantamailla, Pappilansalmen kohdalla. Pappilan ja järven välistä kulkee rautatie. Pappilaa ympäröi laaja puisto.
Pappila on sijainnut tällä paikalla ilmeisesti jo varhaiskeskiajalla, jolloin se on ollut nähtävästi osa entistä piispankartanoa. Pappilan nykyinen päärakennus rakennettiin 1828-1832. Pappilan nykyinen ulkoasu on 1870-luvulta, jolloin valmistuivat poikittainen siipi ja suuri lasikuisti. Pihapiirissä on ollut talli jo 1875 kartassa. Muonamiesten mökki valmistui 1917. Vanhasta kivinavetasta (1900) on säilynyt kookkaista, lohkotuista kivistä taidokkaasti muuratut kiviseinät. Puuosat purettiin 1970-luvulla. Pihapiirissä on hirsinen sauna, jonka toisessa päädyssä on lautarakenteinen kanala. Sauna on siirretty vuonna 1950. Saunan edessä maassa jäljellä kivijalkaa, joka on kuulunut paikalla sijainneeseen tuulimyllyyn. Pihapiirin kohdalla, radan toisella puolella on vanha ratavartijan asuintalo, sauna ja ulkorakennus 1860-70-luvulta. |
| Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 30.6.2009 |
| Historia |
| Nykynimi: Vanha-Pappila |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Vanhan pappilan lehdosta on todettu mahdollinen kuppikivi, lisäksi alueelta on tiedossa irtolöytöjä.
Vanha pappila sijaitsei 1700-luvun kartan mukaan pienessä niemekkeessä, metsäisen selänteen reunassa. Pellot olivat rakennusten pohjois- ja eteläpuolella ja rannassa. Eteläpuolella oleva laaksopainanne oli pappilan niittyä. Vanajan pappilassa pidettiin vuonna 1778 katselmus, jossa todettiin, että katto vuoti ja rakennus kaipasi lautavuorausta. Kivijalka oli sortunut kahdesta kohdasta ja keitiön liesi savutti. Vaikka korjauksia suoritettiin ja omaksuttiin rakennusteknisiä uutuuksia, mm. kitti-ikkunat ja 1790-luvulla multapenkkalattia vaihdettiin rossipohjaksi, asuinrakennusta ei saatu kunnollista. 1820-luvulla alettiin puhua rakennuksen korvaamisesta uudella. Uusi rakennus valmistui vuonna 1832. Vuosina 1858-62 rakennettu Helsingin-Hämeenlinnan rata linjattiin pappilan päärakennuksen ja rannan välistä. Lääninagrologi Bremer suunnitteli vuonna 1875 pappilan juurikasviljelysuunnitelman, jossa esiintyy myös puutarha. Siihen kuuluii mm. tapettiryhmä, jossa istutukset oli sommiteltu kukkien terälehtien muotoon sekä kukkarondelli pääsisäänkäynnin edustalle. Puutarhaan kuului myös hyötykasvimaa ja laaja kirsikkatarha. Nykyisin pappilan pihapuustoon kuuluu mm. vanhoja, suuria tammia, vaahteroita, rauduskoivuja, vuorijalavia sekä kuusia aidanteena. |
| Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 30.6.2009 |
| Lähteet |
| Lauri Putkonen, Marja Ivars: Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuurin selvitys. Hämeenlinna 2003. |
| Luonti: 13.6.2008 |
| Lähteet |
| Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto. 2003. |
| Luonti: 13.6.2008 |
| Lähteet |
| Raili Rytkönen: Vanajan historia II. Jyväskylä 1992. |
| Luonti: 13.6.2008 |
| Lähteet |
| Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen, Sirkka-Liisa Seppälä: Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto. Hämeenlinna 2001. |
| Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 30.6.2009 |
| Lähteet |
| Senaatin kartta v. 1872-84. Sota-arkisto. |
| Luonti: 13.6.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.5.1986 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset:
1. Rakennusten ulkoasu sekä alkuperäinen tai siihen verrattava kiinteä sisustus on säilytettävä. Rakennuksissa saa tehdä vain sellaisia muutoksia, jotka ovat luonteeltaan ennallistavia tai välttämättömiä rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseksi. 2. Rakennuksissa saadaan suorittaa korjaus- ja muutostöitä vain Museoviraston hyväksymällä tavalla. 3. Rakennuksia ja ympäröivää aluetta tulee käyttää ensisijaisesti asumistarkoituksiin ja siten, ettei käyttö ole ristiriidassa rakennusten ja pihapiirin kulttuurihistoriallisen arvon kanssa. 4. Ympäröivää aluetta ja rakennuksia on pyrittävä hoitamaan niin, että alueen perinteinen kasvillisuus säilyy ja siten, ettei rakennusryhmän kulttuurihistoriallinen arvo vähene. 5. Alueelle saadaan rakentaa uudisrakennuksia vain, jos ne ovat sopusoinnussa alueen kulttuurihistoriallisen arvon kanssa. 6. Lisäksi on noudatettava, mitä rakennussuojelulaissa (60/85) muutoin on säädetty. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Muonamiesten mökki |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Rakennus sijaitsee pappilan pihalla poikittain pappilan päärakennukseen nähden.
Yhdessä viereisen tallin kanssa rakennukset muodostavat suojaisan pihapiirin. Lohkokiville perustettu, suuri, satulakattoinen hirsirakennus, joka rakennettu neljän muonamiehen perheille. Rakennuksessa on lisäksi leivintupa. Julkisivulla on sisäänrakennettu avokuisti. Ikkunoissa kaksiruutuiset, jotka kummatkin on jaettu 8 ruutuun. Rakennuksen on maalattu viimeeksi Uulan öljymaalilla vuonna 1991. |
| Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 13.6.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.5.1986 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2014 | |
| Pappilan päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Empiretyylisen, karoliinisen pohjakaavan omaava pappilan päärakennus valmistui 1828-32. Poikittaissiipi ja lasikuisti ovat 1860-70-luvuiolta. Kivijalassa on kaksi kivikellaria, toisessa ristiholvi ja toisessa tynnyriholvi. Rakennuksessa on satulakatto ja vaakaponttivuoraus, joka on maalattu Uulan öljymaalilla, sävy keltainen, vuonna 1998. Maalin pigmentti muuttunut beigen väriseksi. Perustana lohkottu kivi. T-ikkunat.
Nykyiset omistajat ovat ostaneet tilan seurakunnalta 1981-82, jonka jälkeen ovat kunnostaneet tilaa ja rakennuksia. Eteisessä on alkuperäinen uuni, talon muut uunit on muualta siirrettyjä. Salissa on ollut seinissä savirappaus, se kuitenkin niin huonokuntoinen, että poistettiin 1980-lla ja nyt seinissä tapetit. Rakennuksen eteläpuoleinen etukamari (vasenetunurkka) on muutettu keittiöksi. Siipiosassa sijaitsee nk. uusi sali, makuuhuone ja entinen keittiö (tupa). Siipeen on tehty myös WC- ja kylpytilat entiseen apulaisenhuoneeseen. Vierashuoneessa ja uudessa salissa on käsimaalatut tapetit (Tuija Isosompi, maalauspalvelu Tyyliremontti) vuodelta 2006. Rakennuksessa on avovintti, jonka päädyissä on ollut kaksi kesähuonetta, sittemmin purettu. Pappilan päärakennuksen sementtitiilinen katto vaihdettiin savitiiliseen keväällä 2008. |
| Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 2.7.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.5.1986 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2014 | |
| Talli |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Talli-aittarakennus sijaitsee päärakennusta vastapäätä. Tie kulki ennen pappilan ja tallin välistä, se siirrettiin 1960-luvulla kulkemaan tallin taakse.
Talli on vuoraamaton hirsirakennus, joka on maalattu punamullalla, sävy italianpunainen. Katteena päre. Tallin perustana ovat pienet lohkokivet. |
| Luonti: 13.6.2008 Viimeisin muutos: 30.6.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 29.5.1986 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2014 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Valtioneuvoston päätöksen karttaliite. |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/138/05.04.01.00/2019 HÄMEENLINNA, Vanaja Kirkonkulma. Maakaapelikaivannon arkeologinen valvonta 2018. Tutkimusraportti.