 |
| Päijät-Häme | |
| Lahti | |
| Lahden rautatieasema-alue | 200384 |
| Kiinteistötunnus: | 398-405-63-1; 398-405-11-1; 398-405-13-6; 398-405-14-5; 398-405-14-4; 398-405-18-1; |
| Muu tunnus: | 398-046 VARR |
| Osoite: | Mannerheiminkatu 15 |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Lahden nykyinen, järjestyksessä kolmas, tiilinen asemarakennus, sijaitsee kaupungin etelälaidalla. Se poikkeaa muista 1930-luvun funkkisasemista mittasuhteiden ja materiaalivalintansa vuoksi. Klassismin ja funktionalismin välivaihetta edustavaa arkkitehtuuria korostaa rakennusaineena käytetty tumma Santamäen tiili.
Varikkoalue asuinrakennuksineen ja kouluineen on noin kilometrin päässä asemasta länteen entisen Vesijärvelle eronneen satamaradan ja pääradan kulmassa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.10.2009 |
| Historia |
| Historia |
| Helsinki-Pietari -radan III luokan aseman asemarakennus paloi Lahdessa vajaan neljän vuoden kuluttua sen rakentamisesta 1873. Seuraavana vuonna 1874 valmistunut uusi asema sijoitettiin vanhan paikalle ja sekin jäi siten varsinaisen taajaman ulkopuolelle. Rautatiehallitus, joka oli huolestunut aseman ja kauppalan väliin jäävästä alueesta, ehdotti keväällä 1878 sen pakkolunastamista vastaperustetulle kauppalalle. Laajennetussa asemakaavassa (Alfred Cawén 1882) asema-alue liittyykin jo nykyisten Vesijärvenkadun ja Rautatiekadun päätteenä varsinaiseen kaupunkiin.
Ehdotuksia uusiksi rautatiejärjestelyiksi tehtiin toistuvasti, mutta vasta 1933 alkoi uuden aseman rakentaminen. Sen suunnittelija on VR:n arkkitehti Thure Hällström. Puutavaraliikenteelle tärkeä Vesijärven haararata rakennettiin 1869. Se erosi Helsinki-Pietari -radasta Mätäjärven länsipuolella ja ratojen väliin muodostui kolmiomainen varikkoalue, jossa oli myös rautatieläisten asuintaloja ja koulu. Vesijärvi oli sisävesiyhteyksien vuoksi huomattava satama ja lähtevän tavaran määrä oli 1880-luvulla maan toiseksi suurin. Siitä oli 90 % puutavaraa. Vuoden 1900 jälkeen yksityinen Loviisan rata vähensi osaltaan tämän VR:n haararadan merkitystä. Lahdessa oli 1875 rautateiden palveluksessa 13 virka- ja palvelumiestä. Heidän 59 perheenjäsenelleen oli varikkoalueella mm. kaksikielinen koulu. Vuonna 1920, jolloin rautatieliikenne oli kukoistavimmillaan Lahdessa, siellä oli 321 rautatieläistä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.10.2009 |
| Lähteet |
| Aulis J. Alanen, Höyrylaiva Päijänteellä. 1948.
Aimo Halila, Lahden historia, 1958. Lahden varikkoalueen perusselvitykset. Taideteollinen korkeakoulu / koulutuskeskus / muutosrakentamisen kurssi 1998/99. Mikko Mikkeli, Lahden kaupungin yhteiskunnan kasvu ja differentioituminen 1870-1950. 1965. Kaarlo Nieminen, Lahden kauppalan historia. Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Salpausselän kirjapaino, Kukkila 2000. |
| Luonti: 22.10.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asemarakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= liikenne |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Asuinkasarmi |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= asuminen |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Kellari |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Kellari |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Kellari |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Kellari |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Koulu |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =sosiaalitila nykykäyttö= asuminen |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Käymälä |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Liiteri |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Liiteri |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Liiteri |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Liiteri |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= tyhjä? |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Sauna |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Tavaramakasiini |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= toimisto |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Vesitorni |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =huolto nykykäyttö= varasto |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Veturitalli |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =huolto nykykäyttö= huolto |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| 8-pilttuuta. 1957 uusi tiilinen vesitorni vanhemman paikalle. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Yksinkertainen vahtitupa |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= asuminen |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.2013 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |