 |
| Etelä-Savo | |
| Pieksämäki | |
| Pieksämäen rautatieympäristöt | 200367 |
| Kiinteistötunnus: | 593-3-12-5; 593-3-12-2; 593-3-12-3; 593-3-12-4; 593-3-12-7; 593-3-2-4; 593-3-11-7; |
| Muu tunnus: | 593-022 VARR |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Pieksämäki on kehittynyt nykyiselleen rautatien ansioista ja se näkyy kaupungissa kaikkialla.
Pieksämäen vanha puinen asemarakennus 1880-luvun lopulta sijaitsee laajaksi kasvaneen asema-alueen kaakkoisreunalla. Asema on veturitallin vanhan osan ohella ainoa Savon radan rakentamisajalta säilynyt rakennus alueella joka kärsi sotien aikana pommituksissa pahoja vaurioita. Rakennuksessa on Savon radan museo. Vanhoista rautatieläisten asuinalueista Tahintien varrella olevat rakennukset ovat 1900-luvun alusta ja edustavat eri ammattiryhmille suunniteltuja tyyppitaloja. Joukossa on asemapäällikön talon, kaksikerroksisia asuinkasarmeja sekä 1960-luvun kerrostaloja. Alue on viihtyisä ja sijaitsee kauniisti järveen viettävällä mäntyrinteellä. Pieksämäen rautatieläisalueista nuorimpia on Tahintien itäpuolelle laajentunut asuinalue, jonka yhtenäinen rakennuskanta, kolme usean perheen asuintaloa talousrakennuksineen, on 1920-luvulta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.2.2009 |
| Historia |
| Historia |
| Pieksämäki on maan ainoa viiden radan risteysasema. Kaupunki olisi ilman rautatietä pienehkö kirkonkylä. Sen oma ja lähiympäristön merkitys liikenteelle on ollut vähäistä, huomattavin osa muodostuu kauttakulusta. Liikennepaikkana se on Savon ja Karjalan liikennealueiden keskus. Kauppala Pieksämäestä tuli 1930.
Pieksämäen vanha asema on Savon radan rakentamisen ajalta vuodelta 1889. Asema-alueen merkittävä laajennus tehtiin 1910-luvulla kun poikkirataa Savonradalta Oulun radalle valmisteltiin. Seuraava laajennus oli 1945-48. Vuonna 1931 valmistui vaunukorjauspaja, jota laajennettiin sotien jälkeen kun Viipurin tuhoutuneen konepajan toimintaa siirrettiin mm. Pieksämäelle. Rautatieläisympäristöt on eri suojeluesityksiä varten rajattu useaan osaan: 1) vanha asemarakennus, 2) Tahintie 2-16 nyk. Kukkaromäentie, |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.2.2009 |
| Lähteet |
| Lappalainen, Pekka. Pieksämäen seudun historia. Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. Pieksämäki 1961.
Hänninen, Helena 1989. Sata vuotta rautakengän sakarassa. Pieksämäen liikennepaikan, Savon radan ja sen poikkiratojen historiaa. Pieksämäki. |
| Luonti: 10.2.2009 Viimeisin muutos: 10.2.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asemapäällikön talo |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= asuminen |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Asemapäällikön talo on yksi yhdeksästä vuoden 1906 tyypin toteutuksesta.
Keittiön kalusteet uusittu 2000. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.3.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1980 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2014 | |
| Asuinkasarmi, Kukkaroniementie 6 |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= päiväkoti |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| 1988 päiväkodiksi |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2014 | |
| Asuinkasarmi, Tahintie 12 |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeluvuosi on 1980 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2014 | |
| Asuinkasarmi, Tahintie 8 |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kookas yksikerroksinen rautatieläisten asuinrakennus on ollut jo kauan autiona. Sen tiedetään olleen tyhjillään ainakin jo vuonna 2002.
Talo on puuston keskellä. Sen pihapiiri on metsittynyt. Se sijaitsee asemapäällikön talon ja asuinkerrostalojen välimaastossa. Talon itäpuolella katuvarressa on vanha puinen varastorakennus. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.11.2017 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2014 | |
| Eteläinen asuinkasarmi, Tahintie 3-7 |
|
||||||||||||||||
| Kellari |
|
||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 21.5.2010 | |
| Keskimmäinen asuinkasarmi, Tahintie 3-7 |
|
||||||||||||
| Liiteri |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =talousrakennus nykykäyttö= varasto |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Liiteri, Tahintie 3-7 |
|
||||||||||||||
| Liiteri, Tahintie 3-7 |
|
||||||||||||||
| Liiteri, Tahintie 3-7 |
|
||||||||||||||
| Pohjoinen asuinkasarmi, Tahintie 3-7 |
|
||||||||||||||
| Ratamestarin talo, Tahintie 16 |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =asuinrakennus nykykäyttö= asuminen |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| myyty 2001 |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2014 | |
| Vanha asemarakennus, Savon radan museo |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Laajennus 1902, muutos 1955, 1978, museoksi 1989
Pieksämäen kaupunki osti 2009 Senaatti-kiinteistöltä vanhan asemarakennuksen, varaston ja kellarin sekä 0,80 ha alueen, joka on vuodesta 1989 ollut Savon radan rautatiemuseona. |
| Luonti: 10.2.2009 Viimeisin muutos: 3.9.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2014 | |
| Varasto |
|
||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |