 |
| Pohjois-Karjala | |
| Joensuu | |
| Joensuun rautatieasema-alue | 200344 |
| Kiinteistötunnus: | 167-401-12-1; 167-401-12-61; 167-401-14-1; 167-401-14-3; |
| Muu tunnus: | 167-067 VARR 401 Pielisensuu, 12:1,:24 Rno |
| Osoite: | Itäranta |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Liikenne |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Joensuun aseman vanhimmat rakennukset kuuluvat harvoihin Karjalan radasta Suomen puolella oleviin rakennuksiin. Laajan asemapihan edustavimpia rakennuksia ovat asemarakennuksen ohella asemapäällikön asuintalo ja vanha veturitalli. Pitkästä tavaramakasiinirivistä on jäljellä vain tiilinen päätyosa. Alueen eteläreunalla aivan ratapihan laidalla on rautatieläisten asuinalue.
Asema-alue sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa Pielisjoen itäpuolella, minne on muodostunut myös teollisuualueita. Joensuun rautatieasema ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014 |
| Historia |
| Historia |
| Joensuu oli ehdolla Karjalan radan pääteasemaksi keskusteltaessa kolmen tärkeän pääradan Oulun, Savon ja Karjalan ratojen linjauksista. Höyrylaivaliikenne ja peratut vesiuomat (Saimaan kanava) eivät pystyneet takaamaan ympärivuotista liikennettä, sillä vesireittejä ei pystytty käyttämään talvikuukausina.
Rata Joensuusta Värtsilään rakennettiin heti Savonradan jälkeen vuosina 1892-94. Asema sijoitettiin joensuulaisten ehdottaman Pielisjoen länsirannan sijasta sen itärannalle. Rakennuksiin käytettiin Savonradan piirustuksia eli samoja kuin Oulun radalla. Alkuperäisistä 18 asemasta on kaksi Suomen nykyisten rajojen sisällä. Sota pirstoi vanhan Karjalan radan, josta jäi Suomen puolelle vain Joensuun ja Niiralan välinen osuus. Pohjoinen rata Joensuusta Nurmekseen rakennettiin 1907-09. Pitkään suunnitteilla ollut Ilomantsin rata valmistui 1957 ennen kuin Onkamon-Parikkalan rataosuus saatiin yhdistämään Joensuu etelään 1960-luvulla. Rata Outokumpuun valmistui 1928 lähes yksinomaan Outokummun kaivoksen vuoksi. Poikkiratayhteys Varkauden kautta Pieksämäkeen syntyi 1939. Rautatieläisiä asui asema-alueella noin 70 ja paljon myös muualla kaupungissa. Suuri osa VR:n henkilökunnasta asettui myöhemmin asumaan Niinivaaran kaupunginosaan. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2009 |
| Lähteet |
| Ahonen, Kalevi. Joensuun kaupunki 1848-1920. Joensuu 1985.
Ahonen, Kalevi. Joensuun kaupunki 1921-1953. Koulujen kaupunki.Joensuu 1986. Lindell, Leena. Joensuun asema-alue ja matkakeskus 2005: kansalaisaktivismia kunnallispolitiikassa. Jyväskylän yliopisto. Taidehistorian proseminaarityö 20.3.2003. |
| Luonti: 11.2.2009 Viimeisin muutos: 23.9.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asemapäällikön talo |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Uusrenessanssityylinen asemapäällikön talo on asuinkäytön lakattua palvellut liiketiloina. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.11.2015 |
| Historia |
| Laajennus 1947: 3h+k, yläkerroksen ikkunamuutos |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Asuinkäytön lakattua rakennus on toiminut liiketiloina (2013 alkaen Jukan Antiikki). Antiikkiliike sijaitsi makasiinirakennuksessa syksyn 2012 tulipaloon asti. |
| Luonti: 3.5.2013 Viimeisin muutos: 26.11.2015 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Asemarakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Edelleen alkuperäisessä käytössä toimiva asemarakennus on uusrenessanssityylinen, lautavuorattu hirsirakennus.
Se on rakennettu Oulun radan kolmannen luokan tyyppipiirustusten mukaan. |
| Luonti: 26.11.2015 Viimeisin muutos: 26.11.2015 |
| Historia |
| Asemarakennusta on laajennettu ja/ tai korjattu vuosina 1910 (laajennus 2 h+ keittiö), 1926, 1954 ja 1966. Viimeisin peruskorjaus on vuosilta 2009-2010. Tuolloin uusittiin lattiarakenteet, sisäpuolen seinäpinnat ja eristykset. Aseman toinen pääty uusittiin ulkopuolisille vuokrattaviksi liiketiloiksi, joissa nykyisin toimii autovuokraamo. Ulkoasu säilytettiin ennallaan. Myös piha-alueen kiveys uusittiin.
Samalla asemalle asennettiin uudet lipunmyyntiautomaatit. |
| Luonti: 26.11.2015 Viimeisin muutos: 26.11.2015 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Asuinkasarmi |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Toiseksi nuorin Ollinkadun asuinalueen taloista on kolmen talouden asuintalo. Siinä on mansardikatto ja kattoikkunat molemmalla lappeella. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Asuinkasarmi |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Nurmeksen radan rakentamisen (1907-08) aikainen asuinkasarmi sijaitsee kallioisella mäellä osana rautatieläisten asuinaluetta Ollinkadun varrella. Rakennukseen liittyy monen talouden talousrakennus ja kellari. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Asuinrakennus |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Rakennus sijaitsee pitkittäin radan vieressä. Asumisen lakattua, rakennuksessa toimi kahvila Houkutus. Rakennus ei kuulu rautateiden suojelusopimuksen piiriin, eikä RKY-alueeseen.
(piirustus 1079 L 95) |
| Luonti: 26.11.2015 |
| Kellari |
|
||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 5.6.2008 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Lepohuone |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päätyyppi =sosiaalitila nykykäyttö= |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Ravintolarakennus |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Ravintolaksi rakennettu rakennus "Idän pikajuna" sijoitettiin poikittain rataan nähden aivan asemarakennuksen viereen ja on olennainen osa asemaympäristöä.
Rakennus ei kuulu rautateiden suojelusopimuksen piiriin, eikä sijaitse RKY-alueella. |
| Luonti: 26.11.2015 Viimeisin muutos: 26.11.2015 |
| Historia |
| Ravintolatoiminnan lakattua rakennus oli tyhjillään, mutta 2015 kahvila oli avattu uudestaan.
(piirustukset: 2145 L 42. ) |
| Luonti: 26.11.2015 |
| Talousrakennus |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Talousrakennus sijaitsee Ollinkadun asuinalueella. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.9.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Talousrakennus |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Talousrakennus sijaitsee Ollinkadun asuinalueella. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.9.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Tavaramakasiini |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Poikkeuksellisen pitkä, monessa eri vaiheessa rakentunut tavaramakasiinirivi tuhoutui suurelta osin tulipalossa 7.10.2012. Makasiini oli tiilisten palomuurien rajaama, keskiosaltaan hirsirakenteinen varastorakennus. Palossa säilyi tiilirakenteinen päätyosa.
2005 tavaramakasiinin puinen päätykatos purettiin liikennejärjestelyjen vuoksi. Pitkät tavaramakasiinirivit ovat harvinaistuva rakennustyyppi rautatiealueilla. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.11.2015 |
| Kuvaus |
| Tavaramakasiini tuhoutui suurelta osin tulipalossa 7.10.2012. Makasiini oli tiilisten palomuurien rajaama, keskiosaltaan hirsirakenteinen varastorakennus. Palossa säilyi tiilirakenteinen päätyosa. |
| Luonti: 3.5.2013 Viimeisin muutos: 17.7.2013 |
| Historia |
| Laajennuksia 1914,1921, 1927 (tiiltä),1936, 1942, 1943 |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Uusi veturitalli/varikko |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Punatiiliset veturitallit on rakennettu pääosin neljässä vaiheessa 1950-1970. Rakennuksia on korjattu ja muutettu mm. vuosina 1975-77, 1985 ja 1995-97. Ne eivät kuuluu RKY-alueeseen, eivätkä ole suojeltuja rautateiden suojelusopimuksen perusteella. |
| Luonti: 26.11.2015 Viimeisin muutos: 26.11.2015 |
| Historia |
| Veturitallit sijaitsevat suojellun rautatiealueen ulkopuolella. Varikkotoiminnat vähenivät Joensuusta 2011 ja rakennus jäi osittain tyhjilleen. 2012 veturitallin eteläpää vuokrattiin karting-autoradaksi. Osaa rakennuksesta käytetään toimisto- ja sosiaalitiloina, osaa varikkona. |
| Luonti: 3.5.2013 Viimeisin muutos: 26.11.2015 |
| Lähteet |
| Karttunen, Osmo 2013, Joensuun ratapihan varikkoalueenrakennushistoria- ja kulttuuriympäristöselvitys. |
| Luonti: 26.11.2015 |
| Veturitalli |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Joensuun rautatieaseman veturitallit sijaitsevat aseman itäpuolella Keskuskadun päätteenä. Vanhempi on radan rakentamisen ajalta 1894; uudempi on sijoitettu sen itäpuolelle. |
| Luonti: 11.2.2009 |
| Historia |
| Veturitallin ensimmäinen vaihe on radan rakentamisen ajalta 1894, jolloin siinä oli 6 pilttuuta. Nurmeksen radan jälkeen siihen lisättiin kaksi pilttuuta 1922 ja jälleen kaksi 1925.
Veturitalliin liittyy vesitorni molemmissa päissä, vanhempi vuodelta 1894 pohjoisessa ja nuorempi etelässä uudempi vuodelta 1953. Vanhan veturitallin itäpuolella on sitä laajempi uusi veturitalli. Uusi veturitalli ei kuulu sopimussuojelualueelle eikä RKY rajaukseen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.7.2013 |
| Lähteet |
| Veturitallin suunnitelma Nro 2233 L 77, vuosi 1948. KA. |
| Luonti: 11.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Yksinkertainen vahtitupa |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vanhimpaan rakennuskantaan kuuluva yksinkertainen vahtitupa sijaitsee aivan ratapihan laidalla Ollinkadun asuinalueella. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rautatiesopimus 1998 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |