 |
| Kanta-Häme | |
| Jokioinen | |
| Jokioisten kartano | 200279 |
| Kiinteistötunnus: | 169-402-1-154 /2; 169-402-1-191; 169-408-1-1521; |
| Muu tunnus: | 169-002 VARR HAMELY/886/2017 Gisalu tunnus |
| Kylä tai kaupunginosa: | JOKIOINEN, PELLILÄ |
| Osoite: | 31600 Jokioinen |
| Nykykäyttö: | maatalouden tutkimuskeskus |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1789-1900 Arvioitu ajankohta |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Jokioisten kartanoalue sijaitsee Loimijoen rannalla, Jokioisten nykyisen keskustan tuntumassa. Kartanoalue on laaja sisältäen päärakennuksen puistoineen, talous, toimisto- ja tuotantorakennukset.
Alue on vuodesta 1971 ollut maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) käytössä, entisestä navetasta on tehty Tietotalo. Navetan vieressä, kartanon vanhassa meijerissä sijaitsee elintarvikkeiden tutkimuskeskus. Kenraalimajuri von Willebrand rakennutti alueelle yhteensä yli 30 rakennusta 1800-luvun alkuvuosina. Näistä merkittävin on uusklassistinen päärakennus vuodelta 1798 laajoine englantilaistyyppisine puistoineen. Willebrand perusti alueelle mm. verkatehtaan ja kankipajan. Maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin tilan osti Suomen valtio 1918. Suurimmillaan kartanon maa-ala oli 32 000 ha ja Jokioinen olikin maamme suurin tila vuoteen 1918 saakka. Alueen rakennuksista on 9 on suojeltu ja 5 varjeltu valtion rakennuksista annetulla asetuksella 480/85. Alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. |
| Luonti: 5.5.2009 Viimeisin muutos: 6.5.2009 |
| Historia |
| Nykynimi: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Asetuksella suojellaan Jokioisten kartanon historiallisesti merkittävintä rakennuskantaa 1700-1800- lukujen taitteesta sekä alueella Maatalouden tutkimuskeskuksen toiminnan aikana rakennettu johtajan asuintalo Loimijoen eteläpuolella. Rakennuksista kuusi on maaherra E.G. von Willebrandin rakennuttamia. Päärakennuksella puistoineen on poikkeuksellisen suuri kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtuurihistoriallinen arvo. Kartano tuli valtion omistukseen Alfred Kordelinin kuoleman jälkeen 1918 ja maatalouden tutkimuskeskuksen käyttöön 1971. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Jokioisten kartano on muodostunut vuonna 1562 Klaus Kristerinpoika Hornille läänitetystä Jokioisten neljänneskunnasta, Jokiläänistä. Hänen jälkeensä läänitystä piti hallussaan Kalus Fleming.
1600-luvulla kartano kuului Kruus-suvulle. Saadessaan säterivapauden 1617 kartano oli Suomen suurin käsittäen koko Jokioisten nykyisen kunnan sekä maita Humppilan, Tammelan (Forssan) ja Ypäjän naapuripitäjistä. Johan Kruus rakennutti vuonna 1631 puukirkon, joka nykyisin toimii koko pitäjän kirkkona. 1700-luvulla tila ja sen osat vaihtoivat omistajia, kunnes vapaaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti koko valtavan säterin sivutiloineen haltuunsa 1791. Päärakennuksen lisäksi Willebrandin aikaisia rakennuksia on jäljellä vielä Tapulimakasiini, Kivimakasiini, Impilinna, Murula ja vanha navetta. Willebrandin kuoltua 1809 hänet haudattiin kartanon puistoon. Kapteeni Josef Bremer osti tilan 1826 ja 1872 kartano siirtyi Bremerin poikien perustamalle osakeyhtiölle Jokis Ab, jonka osti ruotsalainen yhtiö. Ruotsalaisomistuken kaudella elvytettiin teollisuutta. Naulatehdas perustettiin 1870-luvulla, kartanon tiilitehdas jatkoi toimintaansa ja uusi tuotantolaitos oli meijeri. Tärkkelyssiirappia valmistava tehdas perustettiin 1898. Kasvava työväestö tarvitsi asuntoja ja kartanon rakennuttamat työväen asuintalot ovat yhä leimallisia Jokioisten kyläkuvalle. Tampere-Turku rautatieltä vedettiin kapearaiteinen teollisuusrata Humppilasta Jokioisten kautta Forssaan 1898. Reitti oli ensimmäinen yleiseen liikenteeseen otetttu kapearaiteinen rautatie Suomessa. Lähes koko rata kulki Jokioisten kartanon omistamalla maalla. Osakeyhtiön suurimpana omistajana oli 1800-1900-lukujen taitteessa vapaaaherra Johan Mannerheim, marsalkan nuorin veli. Hän asui Jokioisissa 1896-1905 ja kehitti tarmokkaasti kartanoa. Hänen aikanaan rakennettiin mm. sipulikupolinen tallirakennus ja maneesi. Vuonna 1907 Mannerheim myi osake-enemmistönsä liikemies, maanviljelysneuvos Alfred Kordelinille. Kordelinin kuoltua 1917 valto osti tilan kuolinpesältä. Jokioinen oli tuolloin Suomen suurimpia tiloja käsittäen mm. 15 ulkotilaa/sivukartanoa, 430 torppaa, 200 mäkitupa-aluetta, 32 kantatilaa ja 12 verorälssitilaa. Alueella pantiin toimeen suuri maareformi ja vuoteen 1922 mennessä kartanon maista oli lohkaistu noin 950 itsenäistä tilaa. Tilan nimi muutettiin muotoon Jokioisten kartanot, kun maista muodostettiin 11 erillistä kartanoyksikköä. II maailmansodan jälkeen kartanoiden alueesta erotettiin vielä 6215 hehtaaria pika-asutus- ja maanhankintalakien perusteella. Kartanot olivat 1918-1971 maataloushallituksen alaisina valtion koulutiloihin kuuluvina. Pienviljelijäkoulu perustettiin Rehtijärvelle, päärakennuksen yhteyteen karjanhoitokoulu 1924 ja valtion maitotalousopisto 1930. Maitotalouskoelaitos seurasi perässä. Kasvinjalostuslaitos muutti Tikkurilasta Jokioisiin 1928. Vuodesta 1971 tila on ollut Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) käytössä. Arkkitehtitoimisto Olli Kivinen laati kartanon alueen maankäyttösuunnitelman vuonna 1973. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisen lisäksi tutkimuskeskus tarvitsi uusia asunto- toimisto-, laboratorio- ja muita tiloja. Uudisrakentaminen aloitettiin 1976. Vihikiäisjuhlaa vietettiin toisen rakennusvaiheen valmistuttua 1983. |
| Luonti: 5.5.2009 Viimeisin muutos: 8.10.2009 |
| Lähteet |
| Kuusela Minna 1998: Tietotalo saneeraus - ja tilankäyttösuunnitelma. Agropolis Oy. |
| Luonti: 5.5.2009 |
| Lähteet |
| Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003. |
| Luonti: 5.5.2009 Viimeisin muutos: 8.10.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S 4 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennettu alue suojellaan. Alueella on suojeltavien rakennusten ohella muitakin rakennuksia ja sille voidaan uudisrakentaa Museoviraston hyväksymällä tavalla. Alue rajataan suojelupäätöksessä.
Suojelu tapahtuu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla valtioneuvoston päätöksellä. Päätös edellyttää näiden rakennusten ja kohteiden aktiivista hoitoa, kunnossapitoa ja restaurointia niin, että kulttuurihistoriallinen arvo säilyy tai korostuu. |
|
| Luonti: 8.10.2009 Viimeisin muutos: 2.12.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Autotalli |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Autotalli sijaitsee vanhan navetan vieressä, tien varrella.
Masardikattoinen, rapattu rakennus toimii edelleen autokeskuksena, siinä on myös toimisto ja sosiaalitiloja. |
| Luonti: 6.5.2009 |
| Historia |
| Autotalli, mansardikattoinen rapattu tiilirakennus vuodelta 1890. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Rakennukseen tehty lähinnä maalauskorjauksia. |
| Luonti: 6.5.2009 |
| Impilinna |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Impilinna sijaitsee Jokioisten kartanoiden talouspihalle johtavan tien varrella, Murulan vieressä.
Rakennus valmistui kartanon konttoriksi 1804. Vuosina 1925-1971 toimi karjanhoitokoulun oppilasasuntona. Nyt rakennus on kolmasosaltaan majoituskäytössä ja 2/3 toimistona. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Kosteusvauriokorjauksia on tehty ja salaojitus uudistettu. Ulkomaalina silikaattia, joka lohkeilee. |
| Luonti: 5.5.2009 Viimeisin muutos: 8.10.2009 |
| Historia |
| Oppilasasuntola "Impilinna" on alunperin ollut kartanon konttori. Se on rakennettu tiilestä 1804. Täältä hallittiin Jokiläänin taloutta ja alustalaiset kävivät hoitamassa asioitaan ja suorittamassa verojaan.
1950-luvulla konttori muutettiin arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelemana asuntolaksi. Kaksikerroksinen rapattu rakennus on säilynyt alkuperäisessä klassistisessa ulkoasussaan. Nykyisin sekä majoitus- että toimistokäytössä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 5.5.2009 |
| Lähteet |
| Kuusela Minna, 1998. Tietotalo saneeraus- ja tilankäyttösuunnitelma. Agropolis Oy. |
| Luonti: 5.5.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S2 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan osittain. Päätöksessä mainitaan erikseen suojeltu rakennuksen osa. Opetusministeriön soveltamisohjeet koskevat vain rakennuksen suojeltuja osia. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Johtajan asuinrakennus Nirppa |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Nykyisin yksityisomistuksesa oleva, entinen maitotalouskoelaitoksen johtajan asuinrakennus sijaitsee Loimijoen eteläpuolella, kartanon entisten meijerirakennuksien kohdalla.
Sileäksi rapatun, edustavan funkkisrakennuksen vuodelta 1930 on suunnitellut arkkitehti Jussi Paatela. |
| Luonti: 6.5.2009 Viimeisin muutos: 6.5.2009 |
| Historia |
| Valtion entisen maitotalouskoelaitoksen johtajan asuinrakennus Nirppa sijaitsee Loimijoen eteläpuolella. Se on edustava esimerkki
funktionalismin asuinrakennussuunnittelusta. Kaksikerroksisen sileäksi rapatun tiilirakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jussi Paatela ja se on valmistunut 1930. Nykyisin rakennus on yksityisomistukessa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.5.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S1 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan kokonaan. Opetusministeriön 20.111.1985 antaman asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut soveltamisohjeet koskevat koko rakennusta. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Koetalo, Työteho |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Työtehoseuran koetalo 1930-luvulta sijaitsee Humppilantien ja Kirkkotien kulmauksessa.
Nykyisin rakennuksessa toimii Jokioisten kartanon toimistoja. |
| Luonti: 6.5.2009 Viimeisin muutos: 14.11.2018 |
| Historia |
| Asuinrakennus Työteho, 1930-luvulla rakennettu Työtehoseuran koetalo. Korjattu 1963-64 oppilasasunnoiksi ja 1990-91
toimistotiloiksi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Rakennuksessa on tehty ilmanvaihtokorjaus 2003-04. Sisätilat ovat kokonaan korjatut. |
| Luonti: 6.5.2009 |
| Lantala |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Entisen navetan, nykyisen Tietotalon takana, Humppilantien tuntumassa sijaitseva pyöreä lautarakennus korjattiin Tietotalon yhteydessä paikoitustilaksi. |
| Luonti: 6.5.2009 |
| Historia |
| Lantala. Pyöreä lanterniinikatolla varustettu lautarakennus, jossa on rakennusteknisesti mielenkiintoisia detaljeja. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Murula (nyk. asuinrakennus) |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Impilinnan vieressä, kartanon talouspihalle menevän tien varrella sijaitseva klassisistinen tiilirakennus. Yhdessä Kivimakasiinin, Impilinnan ja tallin kanssa se muodostaa monumentaalisen rivistön rajaten kartanon päärakennuksen pihan sen pohjoispuolelta.
Rakennuksessa on viimeksi toiminut henkilöstöruokala. Rakennus on kuitenkin jäänyt tästä käytöstä 2008, kun Tietotalo valmistui ja ruokala muutti sinne. Rakennuksen takaosassa on 1940-50-luvulla valmistunut siipiosa, jossa sijaitsi keittiö. Yläkerrassa on majoitustiloja. |
| Luonti: 6.5.2009 Viimeisin muutos: 14.11.2018 |
| Historia |
| Ruokala Murula on peräisin vuodelta 1808. Siinä on ollut mm. kartanon meijeri, toisessa kerroksessa palvelusväen asuntoja. Kaksikerroksinen rakennus muodostaa Impilinnan ja kivimakasiinin kanssa ulkoasultaan yhtenäisen klassistisen rivin talouspihan ja puiston väliin. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Eräisen tietojen mukaan oli alunperin viinanpolttamo. Murulassa asui kartanon työnjohtoon kuuluvaa henkilökuntaa. Rakennus toimi meijerinä 1900-luvun alussa. Valtion kasvinjalostuslaitoksen siirryttyä Jokioisiin 1928, Murulaan siirtyi kartanossa toiminut ruokala.
Rakennuksen ulkomaalaus mahdollisesti silikaattia, joka aiheuttanut alaosaan rappaukseen lohkeamia. Rakennuksen alaosassa myös kosteusongelmia. |
| Luonti: 6.5.2009 Viimeisin muutos: 6.5.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S2 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan osittain. Päätöksessä mainitaan erikseen suojeltu rakennuksen osa. Opetusministeriön soveltamisohjeet koskevat vain rakennuksen suojeltuja osia. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Navetta |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vanha navetta sijaitsee vinosti Humppilantien varrella, uudemman navetan, nykyisen Tietotalon vieressä.
Rakennus oli Suomen ensimmäinen parsinavetta ja tuolloin esillä olleen ranskalaisperäisen maatalousfilosofian, fusiokratismin, muistomerkki. Vanha navetta on ainoa jäljellä oleva lukuisista 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alkupuolen karjarakennuksista. Satulakattoinen, valkoiseksi rapattu tiilirakennus toimii nykyisin näyttelytilana. |
| Luonti: 6.5.2009 Viimeisin muutos: 8.10.2009 |
| Historia |
| Entinen navetta on ainoana säilynyt maaherra Willebrandin aikaisista karjarakennuksista. 1790-luvun lopussa valmistunut, tiilestä muurattu navetta on 1700-luvun lopulla virinneen karjanhoidon järkiperäisen kehittämistyön muistomerkki.
Runoilija Choreaus kirjoitti 1799 Willebrandin rakennuttavan tiilinavettaa, josta tulisi suurempi kuin päärakennus. Uuden navetan valmistuttua 1890 vanha navetta toimi 80 vuoden ajan sikalana. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.9.2010 |
| Lähteet |
| Minna Kuusela, Tietotalo. Saneeraus- ja tilankäyttösuunnitelma. Liite 4. Jokioisten kartanon vanhaa tiilinavetttaa ja sen ympäristöä koskeva historiallinen selvitys sekä käyttö- ja korjaussuunnitelma. Agropolis Oy, 1998. |
| Luonti: 6.5.2009 Viimeisin muutos: 10.9.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S1 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan kokonaan. Opetusministeriön 20.111.1985 antaman asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut soveltamisohjeet koskevat koko rakennusta. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Navetta, nykyinen tietotalo |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Humppilantien varrella pitkittäissuuntaisesti sijaitseva suurikokoinen navettarakennus peruskorjattiin Tietotaloksi 2006-2008. Korjauksen yhteydessä sisätilat uusittiin kokonaisuudessaan, yläkerros otettiin käyttöön, kattoon tehtiin useita kattoikkunoita. Rakennuksesta vuokrataan tiloja eri yrityksille. |
| Luonti: 6.5.2009 Viimeisin muutos: 14.11.2018 |
| Historia |
| Päätilan navetta, suuri rappaamattomasta tiilestä muurattu navetta, jonka jäsentelemättömiä julkisivuja on koristettu leveähköllä tiilisellä räystäslistalla on valmistunut vuonna 1890. Toimi tutkimuskeskuksen navettana kevääseen 1998. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.5.2009 |
| Pappilamuseo |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Jokioisten kappalaisenpappila on rakennettu vuonna 1800 Jokioisten kartanon omistajan maaherra E.G, von Willebrandin toimesta. Se sijaitsee jonkin matkan päässä kartanokeskuksesta lounaaseen, mäen päällä.
Pappilamuseota ympäröi vanha puisto, jonne on siirretty kaksi vanhaa aittaa, savusauna ja lato. Pappilanmäeltä on suurenmoinen näköala ympäröivään Loimijoen kulttuurimaisemaan. Mansardikattoinen pappilarakennus rakennettiin alunperin savesta, mutta vuorattiin pian tämän jälkeen tiilillä. Rakennus toimi pappilana vuoteen 1877, jolloin siitä muodostettiin lukkarin puustelli. Vuonna 1959 pappilarakennuksesta sisustettiin museo. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Historia |
| Ojaisten entinen pappila vuodelta 1800. Pappila rakennettiin alunperin polttamattomasta savitiilestä, mutta sen ympärille jouduttiin pian muuraamaan normaalit tiiliseinät. Rappaamaton, mansardikattoinen pappila, joka nykyisin toimii museona, on arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti hyvin mielenkiintoinen. Vuokrattu Jokioisten kotiseutuyhdistykselle. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Lähteet |
| Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S1 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan kokonaan. Opetusministeriön 20.111.1985 antaman asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut soveltamisohjeet koskevat koko rakennusta. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Puisto |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Jokioisten kartanon päärakennuksen ympäristöön toteutettiin Willebrandin aikana laaja englantilaistyyppinen puisto. Von Willebrand haudattiin puistoon 1809.
Puisto on muuttunut alkuperäisestä. Kartanon puistoon on nykyään järjestetty 1,8 km pitkä opastustauluin varustettu kartanopolku, jossa kulkijalle kerrotaan kartanon ja Jokiläänin historiasta. |
| Luonti: 6.5.2009 Viimeisin muutos: 6.5.2009 |
| Historia |
| Puisto Jokioisten kartanon ympärillä periytyy jo 1600-luvulta. Päärakennuksen rakentamisen aikoihin suunniteltiin laaja puisto
englantilaiseen tyyliin ja päärakennuksen lähituntumaan järjestettiin geometrisesti sommiteltuja käytäviä ja perennasarjoja. Puistometsässä on maaherra ja maaherratar von Willebrandin hauta. Puisto on hoidetulta osaltaan myöhempinä aikoina melkoisesti supistunut. Se on kunnostettu 1980-luvulla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Kartanon päärakennuksen ympärille toteutetiin von Willebrandin aikaan puisto, jossa oli mm. Versaillesin kasvihuoneen tiilinen pienoismalli sekä lammen keskellä saaressa "kalastajaeukon" tupa, jonka päiväkirjaa piti kotiopettajana tuolloin toiminut runoilija Mikael Choraeus. Von Willebrand rakennutti myös kasvihuoneita, joissa kasvatettiin aprikooseja, viikunoita, sitruunoita ja muita eksoottisia hedelmiä. Kasvihuoneet purettiin vuonna 1958 Jokioisten kotiseutuyhdistyksen vastustuksesta huolimatta. |
| Luonti: 6.5.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S1 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan kokonaan. Opetusministeriön 20.111.1985 antaman asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut soveltamisohjeet koskevat koko rakennusta. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Päärakennuksen vaja |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kartanon päärakennuksen takana, puistossa sijaitseva viehättävä, lautarakenteinen, pyramidikattoinen vajarakennus. |
| Luonti: 6.5.2009 |
| Historia |
| Päärakennuksen vaja on lautarakenteinen ennen 1903 valmistunut rakennus, jossa on kaksi kulmikasta pyramidikattoista paviljonkia ja niiden välissä vaja. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Loimijoen rannalla, nykyisen Jokioisten kunnan keskustassa sijaitseva Jokioisten kartanon uusklassistinen, loivalla satulakatolla varustettu päärakennus edusti aikanaan uusinta uutta. Rakennuttaja oli von Willebrand, suunnitelma tilattiin alkuaan arkkitehti C.G. Gjörvelliltä, mutta lopullinen asu on toteutettu Tukholman kaupunginarkkitehti Erik Palmstedtin laatimien piirustusten mukaan.
Rakennus oli aikoinaan maan suurin yksityisen omistama kivitalo (yli 1300 k-m2). Jokioisten kaksikerroksinen, sileäksi rapattu aumakattoinen corps de logis vaikuttavine porrashuoneineen ja varsin hyvin säilyneine kiinteine sisustuksineen on varhaisimpia uusklassillisia kartanorakennuksia Suomessa. Rakennus on MTT:n hallintoyksikön ja yleisjohdon käytössä. |
| Luonti: 6.5.2009 Viimeisin muutos: 14.11.2018 |
| Historia |
| Päärakennus. Uusklassillinen, kaksikerroksinen kivirakennus, jonka ensimmäiset suunnitelmat laati tukholmalainen C.C. Gjörwell 1794. Lopulliset suunnitelmat ovat Tukholman kaupunginarkkitehti Erik Palmstedtin tekemät. Rakennus on maamme varhaisimpia uusklassillisia kartanoita ja sen alkuperäiset interiöörit ovat etenkin toisessa kerroksessa hyvin säilyneet. 1950-luvulla tehdyssä
peruskorjauksessa uusittiin ikkunat ja pohjakerroksen alkuperäiset taloustilat muutettiin toimistoiksi. 1978-80 päärakennus kunnostettiin Maatalouden tutkimuskeskuksen toimitiloiksi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Erik Gustaf von Willebrand osti Jokiläänin vuonna 1791. Uutta päärakennusta alettiin rakentaa vuonna 1794, mutta vielä kuusi vuotta myöhemmin tehtiin päärakennuksen rakennustöitä (vesikattoa, uuneja, lattioita ym.). Rakennustöitä, jotka sisustuksen osalta valmistuivvat vasta 1810-luvulla, valvoi amatööriarkkitehtinä tunnettu turkulaisprofessori Gabriel von Bonsdorff.
Willebrandin kuoleman jälkeen kartanoa hoiti tämän leski Vendla Gustava von Willebrand vuoteen 1820 saakka. Hänen aikanaan oli päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sali, kymmenen kamaria sekä kaksi keittiötä, toisessa kerroksessa kaksi salia, kahdeksan kamaria, eteinen, posliiniastioiden säilytyshuone. Josef Bremer osti Jokioisten kartanon vuonna 1826. Hänen toimestaan päärakennus katettiin ja maalattiin uudelleen vuonna 1827 ja seuraavana vuonna tapetoitiin ja maalattiin ylempi kerros. Vuonna 1871 Jokioisista muodostettiin osakeyhtiö, jonka osake-enemmistö jouti Alfred Kordelinille. Hänen kuoleman jäkeen Suomen valtio lunasti tilan. Vuonna 1971 tehdyn päätöksen mukaisesti siirsi Tikkurilassa toiminut maatalouden tutkimuskeskus laitoksensa Jokioisiin. Päärakennus peruskorjattiin tutkimuslaitoksen hallintotiloiksi. |
| Luonti: 8.10.2009 Viimeisin muutos: 8.10.2009 |
| Lähteet |
| Kuusela Minna, 1998. Tietotalo. Saneeraus- ja tilankäyttösuunnitelma. Liite 4. Agropolis Oy. |
| Luonti: 6.5.2009 |
| Lähteet |
| Jokioisten kartano. Rakennushistoria arkistolähteiden perusteella. MV, RHO. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Lähteet |
| Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto 2003. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S1 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan kokonaan. Opetusministeriön 20.111.1985 antaman asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut soveltamisohjeet koskevat koko rakennusta. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Talli ja maneesi (nyk. talouskeskus) |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Komea, rapattu entinen talli -ja maneesirakennus sijaitsee päärakennuksen vieressä. Se valmistui 1897 hevosjalostuksesta innostuneen vapaaherra Johan Mannerheimin aikana. Rakennuksessa on kahdeksankulmainen, sipulikupolinen torni.
Rakennus muutettiin vuonna 1951-52 konepajaksi. Talli toimii tällä hetkellä verstaana ja korjaamotilana. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Historia |
| Entinen talli ja maneesi, nykyinen korjaamorakennus, on valmistunut vapaaherra Mannerheimin aikana 1897 ja muutettu korjaamoksi
1952. Se on L-runkoinen, kulmauksestaan kaksikerroksinen, tornillinen tiilirakennus, joka toimii kartanon puiston ja talouspihan rajana. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Lähteet |
| Tietotalo, saneeraus- ja tilankäyttösuunnitelma. Minna Kuusela, Agropolis Oy. Helsinki 1998. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S2 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan osittain. Päätöksessä mainitaan erikseen suojeltu rakennuksen osa. Opetusministeriön soveltamisohjeet koskevat vain rakennuksen suojeltuja osia. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Tapulimakasiini |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kolmikerroksinen, aumakattoinen entinen viljamakasiini vuodelta 1810 on talouspihan rakennusrivistön maamerkki. Punaiseksi maalatun rakennuksen tuuletusaukkojen ja oven puiteet on maalattu valkoisiksi.
Rakennuksen katto huipentuu paanuilla katettuun, sipulimaisella katolla varustettuun torniin. Tornin sivua korostaa suuri kello, joka on kartanon sepän tekemä vuonna 1811 ja se on varustettu vain tuntiviisarilla. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Historia |
| Tapulimakasiini. Kolmikerroksinen, aumakattoinen hirsimakasiini, jonka katolla kohoaa kaksinivelinen kellotorni. Sisätilat viljalaareineen
ovat erittäin hyvin säilyneet. Makasiini on todistus korkeatasoisesta talonpoikaisesta hirsirakentamisesta. Vuonna 1810 valmistunut makasiini on siirretty nykyiselle paikalleen Humppilasta; siirron yhteydessä siihen lisättiin kellotorni. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Kansan muistitiedon mukaan viljamakasiini tuotiin Humppilasta Suomen sodan aikana 1808 von Willebrandin käskystä. Rakennus oli luultavasti kruunun viljamakasiini, jonka venäläiset olivat ottaneet haltuunsa. Von Willebrand lähetti eräänä yönä joukon renkejään ja alustalaisiaan olkikuorman kera Humppilaan, missä nämä purkivat makasiinin ja toivat sen osina Jokioisiin uudelleen pystytettäväksi. Paikalle sytytettiin olijista suuri rovio ja uskoteltiin venäläisille rakennuksen palaneen yön aikana. |
| Luonti: 8.10.2009 Viimeisin muutos: 8.10.2009 |
| Lähteet |
| Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto 2003. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Lähteet |
| Tietotalon saneeraus- ja tilankäyttösuunnitelma. Agropolis Oy. Minna Kuusela 1998. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S1 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan kokonaan. Opetusministeriön 20.111.1985 antaman asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut soveltamisohjeet koskevat koko rakennusta. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Vanha viljamakasiini |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vanha viljamakasiini on tiilestä rakennettu, rapattu kolmikerroksinen rakennus vuodelta 1802. Makasiinirakennus sijaitsee Impilinnan ja Murulan kanssa samassa rivistössä, talouspihan puolella.
Kolmikerroksisessa, sileäksi rapatussa tiilirakennuksessa on aumakatto. Toisella julkisivulla on kaarevakattoinen lape. Alunperin viljavarastoksi rakennettu makasiini on toiminut 1800-luvulla mm. juustovarastona. Vuonna 1940 rakennus kärsi vaurioita tulipalossa. Maksiini toimii nykyisin varastotilana ja sähkökorjaamona. |
| Luonti: 8.10.2009 Viimeisin muutos: 14.11.2018 |
| Historia |
| Alunperin viljavarastoksi tarkoitettu, tiilestä muurattu, rapattu monumentaalinen makasiinirakennus on toiminut 1800-luvulla mm. juustovarastona. Vangitut punakaartilaiset koottiin tänne sisällissodan aikana Jokioisten valtauksen jälkeen. Vuonna 1940 rakennus kärsi vaurioita tulipalossa. Nykyisin se toimii pääosin varastona. |
| Luonti: 8.10.2009 |
| Lähteet |
| Tietotalo saneeraus- ja tilankäyttö suunnitelma. Agropolis Oy, Minna Kuusela, Helsinki 1998. |
| Luonti: 8.10.2009 Viimeisin muutos: 8.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | S2 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus suojellaan osittain. Päätöksessä mainitaan erikseen suojeltu rakennuksen osa. Opetusministeriön soveltamisohjeet koskevat vain rakennuksen suojeltuja osia. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.10.2009 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Jokioisten kartano 1000001313, löytöpaikat