 |
| Kainuu | |
| Suomussalmi | |
| Hallan pirtti | 200273 |
| Kiinteistötunnus: | 777-893-10-1; |
| Muu tunnus: | 777-000 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | Pesiö |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1914-1914 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kelohonkaista pirttiä ryhdyttiin rakentamaan jääkärien piilopirtiksi Saarijärven saareen vuonna 1914. Pirtin rakennutti hyrynsalmelaisen Hallan talon isäntä Johan (Juho) Alfred Heikkinen. Lauri Turpeinen oli kirvesmiehenä ja Kalle Kemppainen muurarina. Kelopuut otettiin saaresta ja uunin kivet Löytöjoen koskesta.
Savusauna valmistui 1926. |
| Luonti: 28.1.2014 |
| Historia |
| Historia |
| Hallan pirtin rakennutti Suomussalmella sijaitsevan Saarijärven saareen hyrynsalmelaisen Hallan talon isäntä Johan (Juho) Alfred Heikkinen (1863-1938).
Hyrynsalmen Hallavaarassa sijainnut, 1800-luvun alussa rakennettu Hallan talo toimi jääkäriliikkeen tärkeänä eteppipaikkana Hyrynsalmen, Ristijärven, Taivalkosken ja Suomussalmen kautta kulkeneen ns. Itäisen reitin varrella. Hallan talo sijaitsi aiemmin Vienasta ja Kiannalta kulkevan talvitien varrella eli Uhtualta Kajaaniin kulkeneen keskeisimmän rahtitien varrella. Talon isäntä Juho Heikkinen oli kainuulainen itsenäisyysmies, jääkäriliikkeen tukija ja Maalaisliiton kansanedustaja (1907-1911 ja 1917-1922), joka tunnettiin myös nimellä "Hallan Ukko". Heikkinen harjoitti mm. poronhoitoa ja perusti uudenaikaisen terva- ja tärpättitehtaan 1890. Palon jälkeen tehdas siirrettiin 1900-luvun alussa Löytöjoen rantaan, missä se toimi toiseen maailmansotaan asti. Heikkinen osti Hallan kantatilan 1892, mutta joutui myymään sen 1902 velkojalleen, mutta sai jäädä taloon vuokraviljelijäksi. Tila siirtyi 1914 Uleå Oy:n omistukseen. Kelohonkaista pirttiä ryhdyttiin rakentamaan jääkärien piilopirtiksi kevättalvella 1914 läheisen Saarijärven saareen. Kirvesmiehenä toimi Lauri Turpeinen ja muurarina kalle Kemppainen. Kelopuut otettiin saaresta ja uunin kivet Löytöjoen koskesta. Hallan pirtti toimi yhtenä etappi- ja piilopaikkana, joita Suomen itsenäistymistä suunnittelevat jääkärit käyttivät pyrkiessään venäläisiltä viranomaisilta salaa sotilaskoulutukseen Ruotsin kautta Saksaan. Hallan kautta autettiin myös Venäjältä paenneita saksalaisia sotavankeja Ruotsiin. Savusauna valmistui 1926. 1920-luvun lopulla Jääkäriliitto päätti hankkia Hallan tilan perustamalleen Hallansäätiölle. Säätiö osti 1929 Ab Uleå Oy:lta Hallan tilan rakennukset ja 430 ha maata. Saarijärven jääkäripirtti ostettiin osaksi kokonaisuutta. Myöhemmin saari sai virallisesti nimen Jääkärisaari. Jääkärisaaren ympäristö säästettiin talousmetsään kohdistuneilta toimenpiteiltä jo 1930-luvulla. Aarnialueeksi alue rauhoitettiin 1948. Metsähallitus perusti 25.2.1955 alueella kaksi aarnialuetta (Matosuo 383 ha Hyrynsalmen puolella ja Saarijärven aarnialue 705 ha Suomussalmen puolella). Saarijärven aarnialue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura 2000-verkostoon. Hallan tilan päärakennus siirrettiin Seurasaareen 1959 ja avattiin yleisölle 1965. Jääkäripirttiä on kunnostettiin 2008 ja sinne rakennettiin jääkäriliikettä esittelevä näyttely. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2012 |
| Lähteet |
| W. E. Tuompo (toim.), Jääkäriliike 40 vuotta: Jägarrörelsen 40 år. Jääkäriliitto r.y. - Jägarförbundet r.f., 1955.
Anu Vauramo, Kämpiltä kelokyliin. Metsähallituksen suojellut rakennukset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 44. 1995. Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus 2000. Oili Forsberg, Kalevalapuistojen pohjoisosien sekä Säynäjänsuon, Saarijärven aarnialueen, Vorlokin ja Hepokönkään arkeologinen inventointi 2007. Metsähallitus, luontopalvelut 2007. Saarijärven aarnialueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 74. 2010. (www.metsa.fi). |
| Luonti: 10.5.2012 Viimeisin muutos: 10.5.2012 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Päätösviranomainen: | Ympäristöministeriö |
| Päätös: | 69/561/93 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 Hallan pirtti (Rakennus suojellaan kokonaan. Opetusministeriön 22.11.1885 antaman asetuksen 11 § soveltamisohjeet koskevat koko rakennusta.)
S 2 Savusauna (Rakennus suojellaan osittain. Päätökesssä mainitaan erikseen suojeltu rakennuksen osa (esim. ulkoasu, tietyt huonetilat). Opetusministeriön soveltamisohjeet koskevat vain rakennuksen suojeltuja osia.) |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.12.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Pirtti |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Hallan pirtti on kelohirsirakenteinen jääkärien piilopirtiksi 1914 rakennettu kämppä, joka käsittää tuvan ja alunperin maalattialla varustetun sivuhuoneen, johon on myöhemmin tehty lautalattia.
Kelopuut on otettu saaresta ja uunin kivet ovat peräisin Löytöjoen koskesta. Tuvan katossa on luodinreikiä muistona jääkäri K.M. Walleniuksen ampumista laukauksista, joilla 30.12.1916 juhlittiin matkaanlähtöä. |
| Luonti: 11.5.2012 |
| Historia |
| Hallan pirtti on kelohirsirakenteinen, maalaamaton rakennus, joka sisältää tuvan ja alunperin maalattialla varustetun sivuhuoneen, johon on myöhemmin tehty lautalattia. Kelopuut otettiin saaresta ja kirvesmiehenä toimi Lauri Turpeinen, muurarina Kalle Kemppainen. Uunin kivet ovat peräisin Löytöjoen koskesta. Tuvan katossa olevat luodinreiät syntyivät jääkäri K.M. Walleniuksen ampumista laukauksista, joilla 30.12.1916 juhlittiin matkaanlähtöä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2012 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 Rakennus suojellaan kokonaan.
Suojeltu Metsähallituksen esityksestä. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2012 | |
| Saunakota |
|
||||||||||
| Historia |
| Saunakota sijaitsee savusaunan vieressä rannassa. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Savusauna |
|
||||||||||||
| Historia |
| Savusauna on valmistunut v. 1926 ja on säilyttänyt perinteisen asunsa. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 27.6.1994 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 Rakennus suojellaan kokonaan.
Suojeltu Metsähallituksen esityksestä. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.5.2012 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |