 |
| Kanta-Häme | |
| Hämeenlinna | |
| Hämeen lääninvankila | 200271 |
| Kiinteistötunnus: | 109-430-11-0; |
| Muu tunnus: | 109-045 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | Kaupunkikylä |
| Osoite: | Kustaa III:n katu 8, 13100 Hämeenlinna |
| Nykykäyttö: | museotoiminta |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1844-1871 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Hämeen linna muutetiin vuonna 1837 C.L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Vankilatoiminta laajeni pian myös linnan muurien ulkopuolelle.
Lääninvankila-alue käsitti vankilamuurin ja puisen aidan rajaaman alueen linnan itäpuolella. Varsinaisia vankilarakennuksia oli kaksi, nk. ojennuslaitos vuodelta 1844 ja maamme ensimmäinen sellivankila vuodelta 1871. Arkkitehti A.F. Grandstedtin suunnittelema ojennuslaitosrakennus on edustava varhaisen laitosrakentamisen esimerkki maassamme. Vastaavia ojennuslaitoksia oli tarkoitus rakentaa ympäri maata, mutta Hämeen linnan laitos jäi lajissaan ainoaksi. Arkkitehti L.I. Lindqvistin suunnitelmien mukaan toteutettu sellirakennus perustui ns. philadelphialaiseen eli yksinäiseristysjärjestelmään, joka edusti aikansa kehittyneintä vankeinhoitoteknologiaa. Sellivankila oli ensimmäinen laatuaan maassamme ja rakennustyyppinä liittyy suureen vankilareformiin, joka Suomessakin sai jalansijaa 1860-luvulla. Lisäksi alueella on työhuonerakennus. Vankila-alue rajautuu länteen ja etelään tiilimuurilla, jonka yhteenlaskettu pituus on noin 200 metriä. Vankilatoiminta päättyi 1993, jolloin Hämeen lääninvankila sai uudet tilat. |
| Luonti: 1.11.2011 Viimeisin muutos: 17.11.2011 |
| Historia |
| Historia |
| Asetuksella suojellaan Hämeen linnan alue sekä sillä sijaitsevat keskiajalta peräisin oleva tiililinna kehämuurirakennuksineen ja kaksi tiilistä vankilarakennusta 1800-luvulta.
Päälinna muutettiin 1837 C.L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Sen viereen rakennettiin ojennuslaitos 1844 ja maamme ensimmäinen sellivankila 1872. Vankilarakennukset siirtyvät museoviraston hallintaan 1993, jolloin Hämeen lääninvankila saa uudet tilat. Lääninvankila siirtyi museoviraston hallintaan joulukuussa 1994. Seuraavana vuonna käynnistettiin rakennusten korjaus museokäyttöön. Sellirakennuksessa avattiin vankilamuseo kesäkuussa 1997. Ojennuslaitoksen peruskorjaus valmistui vuonna 2000. Se muutettiin Hämeenlinnan historiallisen museon perusnäyttely- ja toimistotiloiksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.10.2013 |
| Lähteet |
| Vankilamuseo. Yhdistetty perustamis- ja esisuunnitelma. 28.2.1995. |
| Luonti: 1.11.2011 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.11.2012 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Ojennuslaitos |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Tiilirakenteinen ojennuslaitos koostuu kolmesta neliömäisestä n. 18 m x 18 m osasta. Keskimmäinen osio on varsinaisesti kaksikerroksinen, mutta osalla sitä on holvattu kellarivarasto ja ullakkokerros, joka oli muutettu asunnoiksi. Sivupaviljongit ovat yksikerroksisia, mutta niiden keskiosassa on komea kattolyhty. Keskimmäisessä paviljongissa on ollut pääasiassa henkilökunnan asuntoja, mutta myös vartijoiden huone ja vankilan askarteluhuone sijaitsivat ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa päädyssä olivat sellit ja toisessa vankien yhteistilat, kuten monitoimihalli, voimailutila, tapaamistila ja kanttiini.
Rakennus on edustava varhaisen laitosrakentamisen esimerkki maassamme. Vastaavia ojennuslaitoksia oli tarkoitus rakentaa ympäri maata, mutta Hämeen linnan laitos jäi lajissaan ainoaksi. Tässä vaiheessa vankila rakennustyyppinä ei ole vielä kiteytynyt, vaan kyseessä on klassisen arkkitehtuurin sovellutus uuteen käyttötarkoitukseen. Ojennuslaitoksen jäsentely ja rikas tila-ajattelu kuvastavat osuvasti rakennuksen toimintoja. Nykyisin rakennuksessa sijaitsevat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon näyttelytilat, toimisto ja arkisto. Rakennus muutettiin nykyiseen käyttöön 1990-luvun jälkipuolella. |
| Luonti: 1.11.2011 Viimeisin muutos: 29.11.2012 |
| Historia |
| Lääninvankilan pohjoissiipi, entinen ojennuslaitos valmistui 1844. Suunnittelijana oli A.F. Granstedt.
Linnan vallien rajaamalle alueelle valmistui vuonna 1844 Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos (A. Fr. Grandstedt 1841-44). Ojennuslaitoksen toiminta-ajatuksena oli saattaa irtolaisväestö tuottavan työn ja kontrollin piiriin -kyseessä oli modernin vankilan esiaste. Ojennuslaisten makuutilat olivat suuria yhteissaleja, päivät kuluivat kovassa työssä. Kronoborgin ojennuslaitos oli toiminnassa vuoteen 1869 saakka. Tämän jälkeen rakennuksessa toimi kuritushuone 1880 -luvun alkuun, jolloin rakennus muutettiin osaksi vastaperustettua lääninvankilaa. Tässä yhteydessä pohjoisen sivupaviljongin makuusalit muutettiin erillisselleiksi. Tuloksena oli tilarakenteeltaan harvinainen, korkean keskipihan ympäri kiertävä sellistö. Samaan aikaan tehtiin rakennukseen edustavia asuntoja henkilökunnalle sekä entisen takapihan puolelta näyttävä käynti kaupungille päin. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.11.2011 |
| Lähteet |
| Vankilamuseo. Yhdistetty perustamis- ja esisuunnitelma. 28.2.1995. |
| Luonti: 1.11.2011 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Selliosasto |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vuonna 1871 perustettua kuritushuonetta varten valmistui samana vuonna myös uusi sellivankila, ensimmäinen maassamme (L.I. Lindqvist 1869-1871).
Sellirakennus on tiilirakenteinen, kolmikerroksinen 38 m x 13 m suorakaide, johon liittyvät keskirisaliitit rakennuksen molemmilla sivuilla. Lisäksi rakennuksessa on vankilakäytössä ollut holvattu kellarikerros ja kylmä ullakko. Kellarikerroksessa eli maakerrassa ovat olleet vankien vastaanottotila, eristys- ja matkasellilt, sauna- ja pesutilat sekä lämpökeskus. Ensimmäisestä kerroksesta avautuu suuri keskushalli (3,8 x 36,8 m), jonka varrella pääosa selleistä on. Toisen ja kolmannen kerroksen selleihin pääsee hallin reunoja kiertävien galleriakäytävien välityksellä. Kussakin kerroksessa on 22 selliä kooltaan 7 m2. Rakennuksen keskiosassa on talon ainoa porras ja huoltotiloja sekä kussakin kerroksessa kaksi tilavampaa noin 20 m2 huonetta. Sellirakennus on erittäin hyvin säilynyt. Myös vankilajärjestelmään oleellisesti liittyneet tekniset järjestelmät ovat tallella. Rakennuksessa toimii Hämeenlinnan kaupungin vankilamuseo. |
| Luonti: 1.11.2011 Viimeisin muutos: 1.11.2011 |
| Historia |
| Lääninvankilan selliosasto. Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin L.I. Lindqvistin suunnittelema rakennus valmistui 1872.
Sellirakennus perustui ns. philadelphialaiseen eli yksinäiseristysjärjestelmään, joka edusti aikansa kehittyneintä vankeinhoitoteknologiaa. Sellivankila rakennustyyppinä liittyy suureen vankilareformiin, joka Suomessakin sai jalansijaa 1860-luvulla. Kurituksen tilalle tuli vapausrangastus ja siveellinen kasvatus. Rakennus on ammattitaitoisesti kansainvälisten esikuvien mukaan toteutettu moderni vankila. Rakennuksessa on sellejä kolmessa kerroksessa korkean keskushallin sivuilla. Lisäksi on kellarikerros, ns. maakerta johon rakennettiin matkasellejä 1880-luvulla. Sellirakennus on erittäin hyvin säilynyt. Myös vankilajärjestelmään oleellisesti liittyneet tekniset järjestelmät ovat tallella. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 1.11.2011 |
| Lähteet |
| Vankilamuseo. Yhdistetty perustamis- ja esisuunnitelma. 28.2.1995. |
| Luonti: 1.11.2011 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Hämeenlinnan lääninvankilarakennusten tarveselvitys Rakennushistoriaselvitys 1994