 |
| Kanta-Häme | |
| Hämeenlinna | |
| Aulangon metsäpuisto | 200262 |
| Kiinteistötunnus: | 109-891-1-2; |
| Muu tunnus: | 109-042 VARR |
| Osoite: | Aulangontie, 13100 Hämeenlinna |
| Nykykäyttö: | puisto |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Puistot ja viherrakentaminen |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1880-1890 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Aseteollisuudella suuret voitot tehnyt eversti Hugo Standertskjöld osti 1883 Karlbergin tilan Vanajaveden rannalta ja rakennutti siitä edustavan kartanomiljöön, johon liittyi yli 70 hehtaarin laajuinen puisto. Suunnittelusta vastasivat ruotsalaiset Erik ja Karl Zätterlöf. Puiston rakentaminen alkoi 1880-luvulla ja se saatiin päätökseen pääosin 1910.
Eversti aloitti valtaisat rakennustyöt, jotka kohdistuivat rakennusten lisäksi myös ympäröivään luontoon. Rakennusten läheisyyteen sijoitettiin puistomaisema, ja Aulangonvuoren ja rakennusten välisestä alueesta muodostettiin puistometsä. Päärakennus rakennettiin nykyisen hotellin paikalla ollutta Karlbergin vanhaa päärakennusta laajentamalla ja muuttamalla. Rakennuksiakin suurempi rakentamisen kohde oli maasto, jossa luotiin englantilaistyylinen, edustava puisto. Puutarhasta tuli aikansa huippuluomus, jota tultiin ihailemaan kauempaakin. Koska nykyisen luonnonpuiston alueella oli kaksi suurta suota, niistä eversti teetti tekojärvet, Joutsenlammen ja Metsälammen. Toisessa lammessa on myös tekosaari, joskin vain lintujen käyttöön. Varsinaiset asukkaiden käyttöön tarkoitetut kaksi tekosaarta rakennettiin Vanajaveteen. Kaikki tämä vaati runsaasti kärryteitä, kävelypolkuja ja niiden tarvitsemia istutuksia, yhteensä noin 14 kilometriä. Kivityöt olivat erityisesti eversti Standertskjöldin suosiossa, sillä alueella on lukuisasti erilaisia kiviaitoja ja pengerryksiä. Lisäksi graniitista rakennettiin komea rauniolinna. Kivityö tapahtui kuitenkin varsinaisen Aulangonvuoren kohdalla, vuonna 1907 siihen rakennettiin 33 metriä korkea graniittinen näkötorni. Näkötornin juurelta laskeutuvat jyrkät kiviportaat, ns. Karhunluolaan, jossa on Robert Stigellin veistos ”Karhuperhe”. Kevyempiä puistorakenteita olivat erilaiset huvimajat ja ns. temppelit, joista on jäljellä Ruusulaakson paviljonki ja Onnen temppeli. Alueella oli Standertskjöldin aikana mm. eläintarha. Aulanko ja eritoten sen puistometsä olivat olleet avointa matkailualuetta kaikille hämeenlinnalaisille jo everstinkin aikana, minkä vuoksi alueen siirtyminen kaupungin omistukseen tapahtui melko kivuttomasti. Kartanon rakennuksiin perustettiin yleisölle avoinna oleva ravintola. Päärakennus kuitenkin paloi tammikuussa 1928. Hämeenlinnan kaupunki rakensi palaneen rakennuksen paikalle uuden hotellirakennuksen, joka kuitenkin sai kymmenen vuoden kuluttua väistyä nykyisen päärakennuksen tieltä. Vuonna 1938 valmistui nykyinen funkkistyylinen päärakennus, jonka suunnittelivat Märta Blomstedt ja Matti Lampen. Aulangon alue on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa ja kuuluu valtioneuvoston päätöksen mukaan valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin (Vanajaveden laakso ja Aulanko) sekä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöihin (Aulangon puisto). |
| Luonti: 8.11.2010 Viimeisin muutos: 31.10.2018 |
| Historia |
| Historia |
| Karlbergin kartanon puiston rakentaminen aloitettiin 1880-luvulla eversti Hugo Standertskjöldin toimesta. Kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungille 1926 ja Suomen Matkailuyhdistykselle 1936. Puisto eli Aulangon luonnonsuojelualue tuli metsäntutkimuslaitoksen haltuun 1963.
Puisto on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla 1930. Vuonna 1991 Aulangon 152 hehtaarin luonnonsuojelualueeseen lisättiin viereinen, metsähallituksen hallinnassa ollut luonnonhoitometsä, noin 50 ha. Uuden, laajennetun alueen suojelusta annettiin asetus 1437/91. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.9.2010 |
| Lähteet |
| Emilia Saatsi: Aulangon maisemanhoitosuunnitelmaa koskeva diplomityö. |
| Luonti: 11.9.2009 |
| Lähteet |
| Laurila Anu: Aulangon luonnonsuojelualueen rakennusten katselmus 14.8.2007. |
| Luonti: 30.12.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: 001, 007,008,014/S1
002/S2 |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.1.2015 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Graniittilinna |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Aulangon puiston ensimmäinen rakennelma. Harmaakivinen, tornillinen pienoislinna. |
| Luonti: 30.12.2010 Viimeisin muutos: 31.10.2018 |
| Historia |
| Graniittilinna, puiston todennäköisesti ensimmäinen rakennelma, harmaakivinen, tornillinen pienoislinna. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.1.2015 | |
| Näkötorni |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Näkötorni sijaitsee esihistoriallisella linnavuorella, Aulangon puiston korkeimmalla paikalla. Se on suurista graniittikvaadereista 1906-07 rakennettu linnantornia jäljittelevä, 33 metriä korkea näköalatorni, jonka suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Sisällä välipohjat on valettu betonista ja laatoitettu. Ylimmälle tasanteelle johtavan portaikon viimeisen osuuden seinät ovat sisäpinnoiltaan rapatut ja pellitetty ulkoa. Torni on perusteellisesti kunnostettu 1990-luvun lopulla.
Mielenkiintoinen ilmiö ovat ylimpien ikkunoiden "tippukivet", kalkkimuodostumat, jotka ovat syntyneet kosteuden vaikutuksesta. |
| Luonti: 30.12.2010 Viimeisin muutos: 31.10.2018 |
| Historia |
| Näkötorni. Suurista granaattikvaadereista 1906-07 rakennettu linnantornia jäljittelevä, 33 m korkea näköalatorni on
arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.1.2015 | |
|
||||||||||||||
| Onnen temppeli |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Onnen temppeli on tiilinen, goottilaisvaikutteinen puistomaja, joka on rakennettu kivistä ladotulle, pienelle kummulle. Rakennuksessa on kimpikatto ja betonilattia. Rakennukseen kiivetään pitkiä, puisia portaita myöten. |
| Luonti: 30.12.2010 |
| Historia |
| Onnen temppeli, tiilinen goottilaisvaikutteinen, pienelle kivikummulle sijoitettu puistomaja. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.1.2015 | |
|
||||||||||||||
| Puistonvartijan asunto |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Hirsinen, satulakattoinen, keltaiseksi maalattu, vanha puistonvartijan asunto, jota on laajennettu ainakin kahteen otteeseen. Yksi huonoon kuntoon päässyt laajennus purettiin 2000-luvun alussa uuden laajennuksen tieltä. Koko rakennus toimii kahvilana. Rakennuksen toinen laajennusosa on tehty pystyhirsistä (näkyvissä ullakolle johtavien portaiden komerossa). |
| Luonti: 30.12.2010 Viimeisin muutos: 30.12.2010 |
| Historia |
| Vanhempi osa on ollut puistonvartijan asunto, kahvila sijaitsee uudemmassa osassa. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.1.2015 | |
| Ruusulaakso |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Ruusulaakso on goottilaistyylinen, viisitorninen, runsailla puukoristeilla jäsennöity paviljonki. Se on rakennettu suurista kivistä tehdylle perustukselle ja on puurakenteinen, saumapeltikatteinen, avoin rakennus. |
| Luonti: 30.12.2010 Viimeisin muutos: 15.4.2011 |
| Historia |
| Ruusulaakso, goottilaistyylinen viisitorninen, runsailla puukoristeilla jäsennöity paviljonki. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.1.2015 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/115/05.01.02/2020 HÄMEENLINNA, Aulangon näkötornin korjaus