 |
| Etelä-Savo | |
| Savonlinna | |
| Punkaharjun luonnonsuojelualue, entinen Kruununpuisto | 200207 |
| Kiinteistötunnus: | 618-893-1-1 /4; 618-893-1-1 /8; 618-406-5-0-M601; 618-406-5-0 /4; |
| Muu tunnus: | 618-001 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | LAUKANSAARI |
| Osoite: | Finlandiantie 18, Punkaharju |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Alunperin Kruununpuistoon 1800- ja 1900-lukujen molemmin puolin rakennettujen pohjoisen metsänvartijan asunnon, ns. Punahussilan, ja metsätyönjohtajan asunnon sijaintipaikan nimi on 2000-luvulla Punkaharjun luonnonsuojelualue ja sitä ennen Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tutkimusalue. Luonnonsuojelualuetta hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut.
Punahussila sijaitsee harjun päällä Valtionhotellin tuntumassa, ja metsätyönjohtajan asunto rinteen alapuolella Metsäntutkimuslaitoksen päärakennuksen takana. Metsähallituksen metsätalouden hallinnassa taas on entinen Punkaharjun kansakoulu, joka sijaitsee Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuiston laidalla. Rakennukset ovat omistajavaihdosten myötä siirtyneet Metsähallitukselle. Punkaharjulla voi retkeillen tutustua osaan entisistä Kruununpuiston rakennuksista. Retkeilyalueen kartta löytyy osoitteesta http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=12196. |
| Luonti: 22.9.2008 Viimeisin muutos: 26.10.2018 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Punkaharjun Kruununpuisto |
| Käyttöaika: 1843-1924 |
| Aikaisempi nimi: Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tutkimusalue |
| Käyttöaika: 1924-2008? |
| Historia |
| Punkaharjun luonnonkauneuteen ja erikoiseen harjumaisemaan kiinnitettiin huomiota jo varhain 1800-luvun alussa. Se herätti ihastusta oman maan kansalaisten lisäksi myös keisari Aleksanteri I:ssä, joka vieraili Punkaharjulla 1803. Vuoteen 1843 mennessä oli valtiolle lunastettu 136 hehtaarin alue, joka aluksi oli Mikkelin läänin kuvernöörin alainen. Metsähallituksen hoitoon valtionpuisto siirrettiin 1880 ja metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuoden 1924 alusta. Tällöin perustettu Punkaharjun kokeilualue oli pinta-alaltaan noin 500 ha. 1980-luvulla sen laajuus oli jo 1850 ha maata ja noin 800 ha vettä.
Punkaharjulla on pitkät perinteet metsänhoidon ja metsäntutkimuksen historiassa. Intensiivinen metsänhoito harjualueella alkoi jo 1800-luvun alussa kun keisari harjun metsien huonon kunnon nähtyään antoi määräyksen hankkia harjualueen maat valtiolle (kruunulle) ja kieltää heti kaskeaminen ja muu metsien tuhoaminen, sekä hoitaa metsiä huolella ja maiseman kauneutta vaalien. Tästä määräyksestä sai alkunsa Suomen tunnetuimman kansallismaiseman kehittyminen. Vuonna 1840 keisarillinen Suomen senaatti päätti muodostaa harjumuodostuman ydinosasta luonnonsuojelualueen, kruununpuiston. Maanomistussuhteissa ilmenneiden epäselvyyksien takia hanke toteutui vasta 1843. Yleinen kiinnostus ulkomaisten puulajien viljelyyn heräsi Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Niinpä Punkaharjullekin istutettiin ensimmäiset ulkomaiset puulajit 1877 "Suomen metsänhoidon isän" Anton Gabriel Blomqvistin toimesta. Siihen aikaan alue kuului Metsähallitukselle. Nykyinen toimintayksikön vierastalo on peräisin samalta ajalta. Kun Metsäntutkimuslaitos (silloinen Metsätieteellinen koelaitos) perusti vuonna 1924 ensimmäiset tutkimusalueensa, yksi niistä sijoitettiin Punkaharjulle. Alueelle perustettiin myös taimitarha, joka myöhemmin lakkautettiin. Tutkimustoiminta alkoi prof. Olli Heikinheimon perustaessa Punkaharjulle lukuisia metsägeneettisiä kokeita. Jo 1920-luvulla Punkaharju oli metsägeneettisen tutkimuksen keskus Suomessa. Myöhemmin prof. Sarvas vaikutti voimakkaasti Punkaharjun kehittymiseen tutkimusyksikkönä. Hän perusti 1960-luvulla Laukansaaren vanhalle kansakoululle Punkaharjun jalostuskoeaseman. Koeaseman tilat kävivät kuitenkin ahtaiksi ja sitä varten rakennettiin uudet tilat, jotka otettiin käyttöön v. 1983 alussa. Vuonna 1988 koeasemasta tuli tutkimusasema. Tutkimusaseman tiloja laajennettiin vuonna 1997 ja vuotta myöhemmin aseman yhteyteen rakennettiin maamme ensimmäinen geenitekniikkakasvihuone. Jo aikaisemmin Kotilahden vanhat kasvihuoneet peruskorjattiin nykyaikaisiksi tutkimuskasvihuoneiksi. Historian aikana tutkimustoiminta on kehittynyt merkittävästi ollen nykyään varsin monipuolista, nykyaikaista ja kansainvälisestikin arvostettua. Punkaharjun tutkimusaseman sijainnista johtuen voidaan täydellä syyllä sanoa, että asemalla on tehty jo yli 70 vuoden ajan kansainvälistä tutkimusta Suomen kansallismaisemassa Punkaharjun lähes 7 kilometriä pitkä harju on ollut viime vuosisadan puolestavälistä lähtien maamme tärkeimpiä matkailukohteita. Alueelle perustettiin luonnonsuojelualue 1991 (laki 137/1991). Se on myös mukana ympäristöministeriön Maisema-alue työryhmän mietinnössä nimellä Punkaharjun-Pakkasenharjun arvokas maisema-alue (nro 63). Punkaharjun historiaan voi tutustua myös Metsähallituksen sivuilla osoitteessa http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=12194 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2010 |
| Lähteet |
| Jyrki Paaskoksi (toim.) Luonnon vihreä ajatusviiva. Punkaharjun kansallismaisema. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1045. SKS 2005.
Punkaharjun harjutien (MT 4792) kaiteiden uusiminen. Maisema- ja ympäristöselvitys. Raportti 20.12.2007. Tiehallinto, Kouvola 2007. |
| Luonti: 23.5.2008 Viimeisin muutos: 3.2.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Museoviraston esitykseen sisältyviä rakennuksia sekä rakennusryhmiä ja rakennettuja alueita on pidettävä sellaisena kansalisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojetavina kohteina, joita valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen 1 ja 2 §:ssä tarkoitetaan. Tämän vuoksi valtioneuvosto on harkinnut mainitun asetuksen 3 §:n i momentin nojalla oikeaksi määrätä suojeltaviksi kyseiset rakennukset sekä kaksi niihin liittyvää rakennusryhmää ja viisi rakennettua aluetta. Samalla tulee hyväksytyksi Savonlinnan Demokraattisen Kunnallisjärjestö ry:n tekemä, Savonlinnassa Savonniemen kiinteistöllä sijaitsevaa entistä sairaala koskeva erillinen suojeluesitys, koska kohde sisältyy museoviraston luetteloon.
Esitykseen sisältyy yhteensä 50 rakennusta sekä kaksi näihin liittyvää rakennusryhmää ja viisi rakennettua aluetta. Kohteet sijaitsevt Heinolassa, Mikkelissä, Mikkelin maalaiskunnassa, Punkaharjulla ja Savonlinnassa. Esitykseen sisältyy rakennusten suojeluluokitus. Entinen metsänvartijan talo, nimellä koeasema / S2 Entinen pohjoinen metsänvartijan virkatalo "Punahussila" Valtionhotellin pihapiirissä/S2 Entinen lossivahdin asuinrakennus "Sillankorva", talousrakennus ja sauna / S2 |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.12.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asuinrakennus Sillankorva |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Asuinrakennus Sillankorva, sauna (1906) ja talousrakennus (1928) ovat entisen lossivahdin rakennuksia Tuunaansalmen rannalla nykyisen maantie/rautatiesillan kupeessa. Paikalla on rakennuksia jo vuoden 1884 kartassa. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2010 | |
| Entinen eteläinen metsänvartijan talo |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Vuoden 1884 kartassa talo on nimeltään eteläinen metsänvartija, vuoden 1927 kartassa sitä kutsutaan palovartijan taloksi.
Korjauksen suunnittelusta ja valvonnasta vastasi Arkkitehtitoimisto Ulla Rahola. |
| Luonti: 3.2.2010 Viimeisin muutos: 3.2.2010 |
| Lähteet |
| Elias Härö, Punkaharju, Arkkitehti 1964.
Karta öfver Punkaharju Kronopark. Uppsättad å Forststyrelsen 1884. Ifa 20:1. RakH 56 ; 7/20. KA. |
| Luonti: 3.2.2010 Viimeisin muutos: 3.2.2010 |
| Entinen metsänvartijan asunto, Metla:n asuntola |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoiden käytössä oleva yksikerroksinen vuorattu hirsirakennus valmistui vuonna 1908 metsänvartijan tilan asuinrakennukseksi.
Talossa oli alunperin tupa, kamari ja vierashuone sekä kaksi kuistia. Toinen niistä oli sisäänkäynti tupaan (keittiö), toinen puutarhan puolelta suoraan vierashuoneeseen. Asuinrakennukseen kuului ulkohuonerivi, jossa oli kahden talouden aitat, puuliiteri ja keskellä molemmille om käymälä. Vuoden 1932 valokuvassa (kts lähteet) rakennuksen itäpäätyä on pidennetty ja se on vielä vuoraamaton päätykolmioita lukuunottamatta. Saman rungonosaan on puutarhanpuolelle tehty kattoikkuna, mikä viittaa ullakon rakentamiseen huonetiloiksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.2.2010 |
| Lähteet |
| Piirustukset. Metsänvartijantila Punkaharjun Kruununpuistossa. Ifa 23:4-6. RakH 56M7/20. KA.
Valokuva "Työnjohtaja Siiran asunto Punkaharjulla 1932". Kuvannut Th. Sunell. MV 7201. Sunellin kuvakokoelma Museoviraston kuva-arkistossa. |
| Luonti: 3.2.2010 Viimeisin muutos: 17.2.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2010 | |
| Entinen pohjoinen metsänvartijan talo, ns. Punahussila |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Valtionhotellin pihapiirissä sijaitseva, Punahussilaksi kutsuttu, kimpipaanuilla vuorattu talo on entinen pohjoinen metsänvartijan virkatalo. Se korvasi valtionhotelliksi muuttuneen aiemman pohjoisen metsänvartijan asunnon.
Vuodelta 1892 säilyneen valokuvan perusteella rakennuksen ulkoasu on hyvin säilynyt. Savupiippu on yksinkertaistunut ja päätyjen sekä harjan kattokoristeet hävinneet. Rakennuksen kerrosala on 54,5 m2, huoneistoala 47 m2. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.2.2010 |
| Lähteet |
| Sinikka Punnonen, inventointilomake,11.7.1996. |
| Luonti: 3.2.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2010 | |
| Kansakoulu |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Punkaharjun kansakoulu valmistui syksyllä 1924. Sen rakennuttaja oli vielä Kerimäen kunta, vaikka Punkaharju olikin irrottautunut emäkunnastaan saman vuoden alussa.
Prof. Pekka Sarvas perusti 1960-luvulla Laukansaaren vanhalle kansakoululle Punkaharjun jalostuskoeaseman. Koeaseman tilat kävivät kuitenkin ahtaiksi ja sitä varten rakennettiin uudet tilat, jotka otettiin käyttöön v. 1983 alussa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.9.2008 |
| Lähteet |
| Veikko V. Rantala, Punkaharjun kunta v.1924-48. |
| Luonti: 3.2.2010 |
| Kansakoulun talousrakennus |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Talousrakennus on vuodelta 1928. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Sauna Sillankorva |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Asuinrakennus Sillankorvan, entisen lossivahdin talon, sauna, joka on rakennettu 1906. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2010 | |
| Talousrakennus Sillankorva |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Asuinrakennus Sillankorvan talousrakennus on rakennettu 1928. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ulkorakennus Punahussila |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Punahussilan ulkorakennus on 1920-luvulta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 17.6.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 1/561/93, 1471/561/88 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2010 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |