 |
| Uusimaa | |
| Mäntsälä | |
| Saaren kartano | 200072 |
| Kiinteistötunnus: | 505-412-1-297; 505-412-1-307; |
| Muu tunnus: | 505-003 VARR 505-412-1-270/8 Vanha kiinteistötunnus |
| Kylä tai kaupunginosa: | SAARI |
| Osoite: | Pohjoinen Pikatie 800, 04920 Saarentaus |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Entisen Saaren kartanon mailla on suojeltu uusi päärakennus, asuinrakennus sekä sen pihapiirin talousrakennuksia. Uuteen päärakennukseen kuuluu puutarha-arkkitehti Paul Olssonin vuonna 1929 suunnittelema terassoitu puutarha. |
| Luonti: 2.12.2009 Viimeisin muutos: 25.2.2014 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Mäntsälän maatalousoppilaitos |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Rautasaaren ratsutila periytyy 1500-luvulta, kutsuttiin myöhemmin Saaren kartanoksi.
Tilalle perustettiin 1940 Invalidisäätiön toimesta Mäntsälän maatalousoppilaitos, jossa opetettiin maatalousoloihin soveltuvaa tietopuolista ja käytännöllistä ammattiopetusta invalideille ja heidän lapsilleen ja asuttiin sisäoppilaitoksessa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.11.2010 |
| Lähteet |
| P.V. Fontell, Maatalousopetus. Artikkeli teoksessa Oma maa 3-4. Porvoo 1958. |
| Luonti: 2.12.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 7.9.1989 |
| Päätösviranomainen: | Ympäristöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 4 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.12.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Autotalli |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Autotalli on samalta ajalta kuin päärakennus, vuodelta 1929. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Hirsinen asuinrakennus |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Päärakennuksen pihan luoteisnurkassa oleva hirsinen asuinrakennus on 1800-luvulta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Puutarha |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kartanon mäeltä laskeutuu Paul Olssonin suunnittelema terassoitu puutarha alas rinnettä. |
| Luonti: 25.11.2010 |
| Historia |
| Puutarha-arkkitehti Paul Olssonin vuonna 1929 suunnittelema puutarha. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema, vuonna 1929 rakennettu päärakennus on kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu tiilirakennus. Pohjoispuolen pääsisäänkäynnissä on graniitista hakattu portaali, joka muistuttaa vanhemman Vaasa-ajan linnoista Ruotsissa. Pohjoispuolella on myös matala taloussiipi, joka sulkee "linnanpihan" maantienpuoleiselta sivulta. Kuparikattoinen rakennus sijaitsee mäellä, jolta Olssonin suunnittelema terassoitu puutarha laskeutuu alas rinnettä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.2.2019 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Seuratalo |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vuonna 1921 valmistunut seuratalo sijaitsee keskeisellä paikalla, Männistön mäellä, vähän matkan päässä entisestä tulitikkutehtaasta. |
| Luonti: 11.10.2010 |
| Historia |
| "Paroni (vapaaherra Knut Richard de la Chapelle) rakennutti sen kartanon ja tehtaan työläisten kokoontumispaikaksi.
Seuratalo rakennettiin kartanon tiilitehtaassa lyödyistä tiilistä ja sen suunnitteli arkkitehti Matti Finell. Seuratalossa on keskeisenä tilana juhlasali ja sen lisäksi eteisen vasemmalla puolella on kirjasto ja lukusali - jonne paroni tilasi mm. Uusimaan - oikealla "tarjoiluhuone", jonka takana on vahtimestarin asuntona huone ja keittiö. Juhlasaliin laskettiin mahtuvan 400 henkeä. Kalevala-aiheiset al secco -tekniikalla tehdyt freskomaalaukset koristavat juhlasalin seiniä. Ne maalasi paronin lanko jääkärikapteeni Ture Eriksson (myöh. Erno). Päätyseinän suuri fresko (659x245 cm) esittää sammon taontaa. Ikkunaseinän neljä kuvakenttää esittivät kohtauksia Lemminkäisestä. --- Tämä fresko jäi 1970-luvulla seinää korjattaessa osittain rappauksen alle. Seuratalon sisustuksena oli 20 penkkiä, 50 tuolia, pöytä ja kaksi rahia." Näin kirjoittaa Martti Blåfield kirjassa Mäntsälän Saaren kartano ss 70-75. Seuratalo vihittiin käyttöön 13.3.1921 ja paroni luovutti uuden talon kyläläisille ja työntekijöilleen. Seuratalo on yksikerroksinen punatiilirakennus, jonka ulkoarkkitehtuurille antaa omaleimaisuutta leveät liseeninurkat ja niiden kanssa julkisivuista nelikenttiä muodostavat rapatut leveähköt nauhat räystäslistan ala- ja kivijalan yläpuolella. Keskelle etufasadia sijoittuvaa sisääntuloa korostaa voimakas ristipääty. Mansardikatossa oli alunperin keittiöpäädyssä kattoikkunat. Arkkitehtuurissa on yhtäläisyyttä vuonna 1918 valmistuneen tallin kanssa. Juhlasalin päätyseinän fresko on kärsinyt erilaisesta ilkivallasta. Ikkunaseinän maalaukset ovat maalikerroksen peittämät. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.11.2010 |
| Lähteet |
| Martti Blåfield, Mäntsälän Saaren kartano. |
| Luonti: 11.10.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1
MV:n lausunto 021/601/2005 myynnin yhteydessä: --- Museovirasto esittää seuraavat suojelumääräykset liitettäväksi kauppakirjaan: - Rakennusta tulee käyttää ja hoitaa siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. - Rakennuksen ulkoasun alkuperäiset piirteet tulee säilyttää. Muutoksissa ja korjauksissa on pyrittävä ensi sijassa ennallistaviin ratkaisuihin, käyttäen suojelukohteessa soveliaita menetelmiä ja materiaaleja. - Juhlasali tulee säilyttää luonteeltaan yhtenäisenä tilana tilarakenteen erityispiirteineen (näitä ovat mm. taitteinen välikatto, näyttämöosa, soittajien parvi). Juhlasalin näkyvillä säilynyt alkuperäinen seinämaalauskoristelu tulee säilyttää, samoin parven rintamus. Salin muutoksissa ja korjauksissa tulee huolehtia, ettei mahdollisesti peitettynä säilyneen alkuperäisen maalauskoristelun säilymisedellytyksiä ainakaan heikennetä. Muutoin sisätiloissa toiminnallisesti perustellut välttämättömät muutokset ovat mahdollisia rakennuksen valmistumisen ajoilta peräisin olevia rakenteita, piirteitä ja yksityiskohtia vaalien. - Rakennuksen muutokset ja korjaukset tulee huolella suunnitella ja niistä on kuultava Museovirastoa. Virasto voi myöntää vähäisiä poikkeamia suojelumääräyksistä. Suojelumääräysten lisäksi kauppakirjaan tulee merkitä, että rakennus on valtioneuvoston 7.9.1989 vahvistaman päätöksen mukaisesti suojeltu asetuksen 480/85 nojalla. Suojelun toteutumisen kannalta on tärkeätä, että rakennuksen mahdollinen uusi omistaja tietää kääntyä hyvissä ajoin Museoviraston puoleen kysymyksissä, jotka koskevat suojelun sisältöä, suojelumääräysten soveltamista ja mm. suojelukohteessa suositeltuja korjaustapoja |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.10.2010 | |
| Talli |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Tiilirakenteinen talli on osa kartanokokonaisuutta, jonka suunnittelusta vastasi arkkitehti Jarl Eklund. Tallilla, joka edustaa kartanoissa 1900-luvun alkupuolella suosittua historisoivaa rakentamistapaa, on tärkeä asema eräänlaisena porttirakennuksena kartanopuiston ja talouspihan välimaastossa. |
| Luonti: 2.12.2009 |
| Historia |
| Tiilinen tallirakennus on vuodelta 1919. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Viljamakasiini |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Maatalousoppilaitoksen opetustilaan nykyisin kuuluva hirsinen viljamakasiini vuodelta 1797 on siirretty kartanon asuinpihalta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Ylikartano eli Tivoli |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Vanhempi asuinrakennus, Tivoliksi kutsuttu, on 1800-luvun alusta. Sen on rakennuttanut Carl Albrecht Sederholm (1764-1824). Rakennuksen vanhin osa on ilmeisesti rakennettu alunperin muualle, ja siirretty sitten - Sederholmin kirjeiden perusteella 1814 - syrjäisempään paikkaan "koivujen suojaan".
MYÖHEMPI HISTORIA Rakennushallitus esitti 1992 rakennuksen suojelun purkua sen huonokuntoisuuden vuoksi tai vaihtoehtoisesti sen rakentamista "kokonaan uudelleen entiselle paikalleen säilyttäen samalla kokonaisuutta vaarantamatta mahdolllisimman suuri määrä rakennuksen terveitä osia". Tästä alkoi mittava tutkimus- ja selvitystyö, joka kesti vuosia. Selvityksestä (mm. dendrokronologia) kävi ilmi, että rakennuksen vanhin osa, sen eteläpääty, oli vuoden 1802 tienoilta. Se käsitti alunperin paritupatyyppisen rakennuksen, jossa huonetilojen välissä oli eteinen ja peräkamari. Laajennus pohjoiseen on vuodelta 1832. Länsisivulla oleva kuisti on myöhempi. Rakennuksesssa oli jo 1988 todettu ja 1991 vahvistettu mittava lattiasienivaurio, joka oli syntynyt väärin rakennetusta kylpyhuoneesta ja alapohjan huonosta tuulettuvuudesta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.11.2010 |
| Lähteet |
| Marita Ehnwall, Saaren kartanon Tivoli. Teoksessa Mäntsälän Saaren kartano. (toim.) Martti Blåfield&Terttu Heikkilä, 1990. |
| Luonti: 25.11.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.9.2010 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Saaren kartano Suunnitelma 1988