Wuorenrinnan tila sijaitsee Rikalanmäen luoteispuolella Kihistenmäessä, jonka etelärinteiltä on rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia sekä kuppikivi/kallio. Kohde sijaitsee Kihistenmäen korkeimmalla kohdalla, johon iso omakotitalo on rakennettu. Jo rakennustöiden aikana on arkeologian harrastaja havainnut paikalla merkkejä esihistoriallisesta kohteesta.
Kihistenmäen lounaisosassa sijaitseva kohde ei ollut entuudestaan tunnettu. Inventoinnin yhteydessä (1998) potentiaalisia paikkoja systemaattisesti tarkastettaessa havaittiin erittäin selkeät lika- ja nokimaat avattujen viemäriojien profiileissa. Irtomaista ei ilman metallinetsintä löydetty mitään esihistorialliseen viittaavaa. Kohteen ajoittamiseksi paikallinen arkeologian harrastaja löysi metallinetsiminellä pronssisen karhunhammasriipuksen ja H-tyypin miekan. Paikkaa tutkittiin ja osittain dokumentoitiin, koska talon omistaja halusi täyttää sadevesiviemäriojat ennen talven tuloa. Irtomaita ei ehditty seuloa, vaan läpikäytiin summittaisesti metallinetsimellä useaan otteeseen. Viemäriojaprofiileista (yht. 75 m,) ehdittiin dokumentoida talon luoteisnurkan löytökeskittymän lähistöltä yhteensä 6 metriä.
Löytöinä irtomaakasoista saatiin mm. H-tyypin miekka, (ilmeisesti Ulfberht-miekka), pieni hopeinen ristiriipus, jonka ripustuslenkissä on vielä villalankaa, rautainen sirppi, 3 pronssista karhunhammasriipusta, pyöreän puhkonaisen pronssiriipuksen puolikas, neliskanttinen rosettikuvioinen hela, sulanutta pronssia, pieni niitti, kaksi isoa palopatinaista rautaista niittinaulaa ilmeisesti veneestä sekä erinäinen määrä rautanauloja, joiden ajoitus on epävarma.
Löytöjen perusteella kohde ajoittuu 900-1000-luvuille, mutta kohteen tulkinta on ongelmallista. Osa löydöistä, kuten veneen niittinaulat ja sulanut pronssi viittaavat polttokenttäkalmistoon aivan kuten erittäin tummat ja paksut lika- ja nokimaat. Toisaalta paikalta ei löydetty yhtään siruakaan palanutta luuta.
Kokonainen miekka, joka löytyessään vaikutti tyypillisesti polttohautauksen yhteydessä V:n muotoon taivutetulta, ei ole ollut tulessa. Sen nupissa ja väistimessä on erittäin ohutta pronssilevyä, joka tuleen joutuessaan olisi ilmeisesti sulanut ja kadonnut. Lisäksi miekan taitokset ovat syntyneet huomattavasti viikinkiajan jälkeen (Leena Tomanterä 1998, suullinen tiedonanto), ilmeisesti talonperustan kaivuutöissä. Samoin hopearistissä olevat villalangat viittaavat lähinnä ruumishautaukseen.
Alueen kaakkoispuolta kartoitettiin v. 2003 ja v. 2004 tehtiin autotallirakennuksen perustan kaivuun seuranta, jossa ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa Lähialueella on havaittu keramiikkaa v. 2001 alueen kasvillisuusraivauksen jälkeen. |