Pirunpöytä sijaitsee Hummovaaran kylässä, Kainulan talosta noin 400 m itäkoilliseen. Hummovaaran korkeimmalla kohdalla on Kainulan taloryhmä, jossa Lönnrot kävi ensimmäisellä runonkeruumatkallaan. Vaaran huipulla on suurikokoinen yksinäinen petäjä, jota nykyisin nimitetään Lönnrotin petäjäksi. Pirunpöytä sijaitsee tästä petäjästä noin 0,5 km itään, alueella kulkevan polun eteläpuolella, alavalla kuusikkomaalla. Pirunpöydäksi kutsuttu kivi on yläpinnaltaan tasainen maakivi. Se on noin 2 x 2 m ja maanpinnan yläpuolella näkyvältä osaltaan noin 0,5 m korkea. Sen pöytämäisellä yläpinnalla on noin 80 matalaa, pyöreää uhrikuoppaa, josta ainakin kolme paria ns. juoksutusuralla toisiinsa yhdistettyjä. Kuoppien halkaisija on 3-8 cm.
Kuoppien kerrotaan syntyneen siten, että "piru keskiyöllä tanssi kivellä ja sen kaviot painoivat kiveen kuopat".
Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 18.3.2020
Tutkimukset
Matti Huurre tarkastus 1975
Huomautuksia: ei kertomusta
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2005
Ville Luho tarkastus 1954
Huomautuksia: Luhon tarkastuskertomuksen mukaan Pirunpöytä sijaitsee Kesälahden pitäjän Hummovaaran kylässä Yrjö Asikaisen omistamassa metsässä, n. 2,5 km länteen Pyhäjärvestä. Se on nelikulmainen, yläpinnaltaan tasainen maakivi, n. 2 x 2 m, maanpinnan yläpuolella näkyvältä osaltaan n. ½ m korkea. Sen pöytämäisellä yläpinnalla Luho laski olevan 78 matalaa uhrikuoppaa, joista ainakin kolme paria ns, juoksutusuralla toisiinsa yhdistettyjä. Mitään kalmistoon viittaavaa ei Luho sen ympärillä havainnut.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2005
Pekka Sarvas tarkastus 1963
Huomautuksia: Uhrikivi sijaitsee n. 0,5 km pohjoiskoilliseen Yrjö Asikaisen päärakennuksesta koilliseen viettävän rinteen juurella synkässä kuusikossa n. 20 m metsätiestä itään. Paikka on n. 2,5 km länteen Pyhäjärven Mustalahdesta ja n. 3 km koilliseen Puruveden Hummonlahdesta. Paikalta ei löytynyt mitään muuta kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2005
Väinö Kaukonen tarkastus 1938
Huomautuksia: Kaukonen kävi tarkastamassa Pirunpöydän yhdessä Jouko Hautalan kanssa ja he laskivat kivessä yhteensä 78 kuoppaa. Kainulaisen suvun jäsenten tietämän mukaan kerrotaan kuoppien syntyneen siten, että "piru keskiyöllä tanssi kivellä ja sen kaviot painoivat kiveen kuopat". Mitään tietoja siitä, että kiveä ehkä joskus olisi käytetty uhrikivenä, ei Kainulaisilla ollut.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2005
Matti Huurre tarkastus 1989
Huomautuksia: ei kertomusta
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2005
Petri Halinen & Mika Lavento inventointi 1997
Huomautuksia: Kohde sijaitsee 22,5 km kirkosta pohjoisluoteeseen, Kainulan talosta 400 m itäkoilliseen. Kivi sijaitsee paikalle vievän polun eteläpuolella noin 3 m polusta, koilliseen viettävän rinteen juurella. Ympäristö on synkkää kuusikkomaata. Kohde on laakea, suhteellisen tasainen, lähes nelikulmainen maakivi, jonka sivut ovat 2 m ja 2,5 m, korkeus n. 0,5 m. Kivessä on yhteensä 78 kuoppaa.
Luonti: 4.3.2005
Ville Laakso ja Timo Sepänmaa/Pohjois-Karjalan museo inventointi 2004
Huomautuksia: Kohde numero 25.
Luonti: 17.10.2006
Päivi Kankkunen/MV tarkastus 2011
Huomautuksia: Kainulan tilan, Juhanan tuvan ympäristö ja miljöö on hyvin säilynyt ja rehevää kasvillisuutta. Miljöössä on lukuisia kiviaitoja ja kaskiröykkiöitä, vanhoja peltolohkoja.
Kuppikivelle ei ole opastetta Juhanan talon parkkipaikalta. Kivi on merkitty Juhanan polun karttaan. Kuppikivi on pellon reunassa olevan tieuran varrella, pienenellä, suuria kuusia kasvavalla harjanteella. Kuppikiven sen ympäristö on raivattu, siisti ja pinta paljas, sammaleeton.
Luonti: 19.7.2011
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.