Alajoki laskee Vartiusjärvestä Änättijärven koillisosan muodostavaan Jokelanlahden pohjoiskulmaan itäkaakosta. Joen suun ja järven välissä on niemi, jonka järven puoleisessa osassa on vajaan metrin veden pintaa korkeampi tasainen kangas. Se kasvaa nuorta mäntymetsää, aluskasvillisuutena on varpuja, sammalta ja paikoin jäkälää. Maaperä kivetöntä hiekkaa. Järveä kohti on matala hiekkaranta, jonka edustalla on kaislikkoa. Itään mentäessä maa muuttuu kivikkoiseksi ja nousee vähän.
Muutamasta rantaan tehdyistä koepistoista löytyi kvartsi-iskoksia noin 0,1 kilometrin matkalla niemen kärjestä itään. Mitään kulttuurikerrosta ei hiekkamaassa pystynyt havaitsemaan.
Alueella on lisäksi parin metrin läpimittaisia kuoppia tai painanteita. Selkein oli noin 70 metriä itään kärjessä kasvavasta suuresta männystä, runsaat 10 metrin päässä rantatörmästä. Toinen kuoppa on edellisestä noin 20 metriä länteen, siis niemen kärkeen päin. Ensimainitusta kymmenen metriä kaakkoon, viiden metrin päässä ratatörmästä on melko epämääräiseltä vaikuttava painanne. Paikalla on myös muita kuoppia.
Luonti: 3.8.2010
Tutkimukset
Esa Suominen / Kainuun Museo inventointi 1998
Löydöt: Kvartsia
Luonti: 3.8.2010
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.